Suomalaisissa on vähemmän iloa kuin eurooppalaisissa keskimäärin. Suomalaiset ovat niukempia kommunikoinnissa ja tunteiden ilmaisussa. Lapsiin suomalaisilla on hämmästyttävän tuskastunut suhtautuminen. Lapset tehdään, koska niin on tapana, mutta niistä ja vanhemmuudesta puhutaan taakkana ja haaveillaan "omasta ajasta" ikään kuin lasten kanssa vietetty aika ei olisi omaa. Lapsi koetaan työläänä projektina, joka suoritetaan ilottomasti eikä ymmärretä, miten hauskaa lasten kanssa on. Miten paljon onnellisempi kansa täällä asuisikaan, jos otettaisiin hitusen mallia muualtakin kuin omista vanhemmista ja uskallettaisiin nauttia siitä, mitä eri elämänvaiheissa on tarjolla.