Jaana Rantalan artikkelissa ei ollut mielestäni mitään kaunistelevaa. Lastenpsykiatriassa vuosikausia toimineena voin sanoa, että harvassa ovat näin fiksut lastenpsykiatrit. Liian paljon annetaan neuropsykiatrisia diagnooseja lapsille, jotka ovat aivan normaaleja. Miksi? Koska se on helpoin ratkaisu sekä vanhemmille että lääkärille: vanhempien ei tarvitse diagnoosin jälkeen pohtia omaa rooliaan perheessä eikä lääkärinkään tarvitse kysellä hankalia asioita vanhemmilta.
Jaana Rantalan artikkelissa ei ollut mielestäni mitään kaunistelevaa. Lastenpsykiatriassa vuosikausia toimineena voin sanoa, että harvassa ovat näin fiksut lastenpsykiatrit. Liian paljon annetaan neuropsykiatrisia diagnooseja lapsille, jotka ovat aivan normaaleja. Miksi? Koska se on helpoin ratkaisu sekä vanhemmille että lääkärille: vanhempien ei tarvitse diagnoosin jälkeen pohtia omaa rooliaan perheessä eikä lääkärinkään tarvitse kysellä hankalia asioita vanhemmilta.