Kahden tahtoikäisen ja kovatahtoisen pikkuisen äitinä minua on useasti järkyttänyt se kuinka vieraat aikuiset nauravat kiukkuavalle lapselle päin naamaa, pilkallisesti. Minua he saisivat sättiä, mutta miksi he nauravat lapselle, joka ei voi tunteelleen mitään, on vain itsekin järkyttynyt sen olemassaolosta ja vasta opettelee sen hallintaa, ensiaskeleilla. Ottavat jopa ääneen kantaa, pilkkaavat. Tämä on lapsen loukkaamista tilanteessa, jossa aikuisten pitäisi tukea häntä.
Siis ihan 1-vuotiaallekin nauretaan ja häntä pilkataan päin naamaa kaupassa, puistossa tai kadulla, kun itkee kaaduttuaan tai kiukun puskiessa pintaan. Eihän sen pitäisi kuulua kenenkään aikuisen ihmisen toimintamalliin, kenenkään täysipäisen, että pilkkaa ketään julkisella paikalla, varsinkaan pientä lasta. Ja tämä toistuu lähes joka kerran kun jompi kumpi itsee tai kiukuttelee "julkisella" paikalla ihan normaalia lapsen surua tai kiukkua, eikä mitenkään tavallista kovemmalla äänellä_ joku tulee ja nauraa lapselle. Joskus sanon siitä suoraan aikuiselle, että toisen surulle ei ole oikein nauraa ääneen...mutta aina ympärillä on myös niitä uusia vieraita, vinoutuneita aikuisia.
IHMISET HYVÄT ANTAKAA LASTEN OLLA LAPSIA JA ARVOSTAKAA HEITÄ, SILLÄ SIINÄ MITATAAN AIKUISUUTENNE!
>pilkalliset aikuiset ovat pahimpia–
To, 2011-11-10 13:46
Kahden tahtoikäisen ja kovatahtoisen pikkuisen äitinä minua on useasti järkyttänyt se kuinka vieraat aikuiset nauravat kiukkuavalle lapselle päin naamaa, pilkallisesti. Minua he saisivat sättiä, mutta miksi he nauravat lapselle, joka ei voi tunteelleen mitään, on vain itsekin järkyttynyt sen olemassaolosta ja vasta opettelee sen hallintaa, ensiaskeleilla. Ottavat jopa ääneen kantaa, pilkkaavat. Tämä on lapsen loukkaamista tilanteessa, jossa aikuisten pitäisi tukea häntä.
Siis ihan 1-vuotiaallekin nauretaan ja häntä pilkataan päin naamaa kaupassa, puistossa tai kadulla, kun itkee kaaduttuaan tai kiukun puskiessa pintaan. Eihän sen pitäisi kuulua kenenkään aikuisen ihmisen toimintamalliin, kenenkään täysipäisen, että pilkkaa ketään julkisella paikalla, varsinkaan pientä lasta. Ja tämä toistuu lähes joka kerran kun jompi kumpi itsee tai kiukuttelee "julkisella" paikalla ihan normaalia lapsen surua tai kiukkua, eikä mitenkään tavallista kovemmalla äänellä_ joku tulee ja nauraa lapselle. Joskus sanon siitä suoraan aikuiselle, että toisen surulle ei ole oikein nauraa ääneen...mutta aina ympärillä on myös niitä uusia vieraita, vinoutuneita aikuisia.
IHMISET HYVÄT ANTAKAA LASTEN OLLA LAPSIA JA ARVOSTAKAA HEITÄ, SILLÄ SIINÄ MITATAAN AIKUISUUTENNE!