Meillä (Länsi-Suomessa) oli pääläri, jolla haettiin navetalta maito. Maito kummattiin, eli pinnalle noussut kerma kuorittiin kermakannuun, joka oli samanlainen posliininen kuin maito-, mutta pienempi. Mutta erityisesti minua puhutteli tuo bakeliittinen laatikko pyörän tarakan alla. Isonveljen sinisessä (tässä lievä yteys myös em. käyrään) pyörässä oli semmoinen. Muistan, mikä ääni lähti siitä, kun sitä laatikkoa aukoeli ja työnsi kiinni taas. Se oli tyhjä aina se laatikko.