Psykiatri voisi kysyä neuvoa oman viitekehyksensä ulkopuolelta, esimerkiksi mainostoimistosta tai lastenvaateliikkeen sisäänostajalta. Riippumatta siitä onko lapsen sukupuolen mukaan tehtävä haalareitten jaottelu tärkeää vai ei, vastaisi yhdeksän kymmenestä kuluttajasta myyjän kysymykseen täysin silmää räpäyttämättä, eivätkä pitäisi kysymystä mitenkään outona. Tarvitseeko siitä sellainen väkisin tehdä vain sen takia, että lastenpsykiatrilla alkaa loppumaan hyvät kolumnin aiheet kesken.

Jos kuluttajat haluavat tietynlaisia tavaroita, heille tuotetaan niitä. Myös kulutustottumuksia voi ohjata, mutta loppupeleissä tuotetaan, markkinoidaan ja myydään sitä, mitä ihmiset haluavat lapsilleen ostaa. Ja jos se on vaaleanpunaisia haalareita tytöille ja vaaleansinisiä pojille, niin sellaisia myös kaupassa on, ja siksi on luonnollista, että myyjä kysyy asiakkaalta lapsen sukupuolta ostoksille mentäessä.

Ei tämä ole mitään rakettitiedettä eikä siitä tarvi sellaista tehdä, eikä kenenkään tarvitsisi olla niin herkkähipiäinen että tuollaisista kysymyksistä loukkaantuisi. Pääasia että lapsella on lämmin ja kuiva olo. Eikä sekään ole itsestäänselvyys kaikille (eikä historiallisessa kontekstissa kenellekään), että edes olisi rahaa taskussa, tai edes että kaupassa olisi jotain mitä rahalla ostaa.