Meillä on merkillinen poika, jo täysi-ikää lähestyvä, enkä koskaan ole kuullut kirosanaa hänen suustaan. Isänsä päästelee ärräpäitä ihan säännöllisesti ja itsekin syyllistyn samaan, jos tarpeeksi hermostun. Olen kaiketi joskus selittänyt lapselle, että kiroilu on ruma tapa ja osoittaa, että itsehillintä on pettänyt. Tässä on ilmeisesti toteutunut periaate "älä tee kuten minä teen, vaan kuten minä opetan".