"Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja?"
Noihin "metsämarjoihin" puutun vielä minäkin. Yllä olevasta luettelosta aronia ei kuulu lainkaan Suomen lajistoon, vaikka sitä puutarhakasvina kasvaakin. Samoin ruusunmarja, kun se on peräisin puutarhakasvina yleisestä kurtturuususta. Metsistä on myös turha etsiä tyrniä, sillä se kuuluu rantojen pioneerikasveihin, jotka eivät siedä muiden kasvien varjostusta. Eli "kotoisat metsämme" on käsitteenä tässä tekstissä hiukan harhaanjohtavassa käytössä.
Odotan kiinnostuksella vertailua gojimarjojen ja tyrnin terveellisyyden välillä. Ainakin ekologisuudella mitaten jälkimmäinen on selkeästi parempi vaihtoehto, sillä sitä ei kuskata jostain maailman ääristä.
"Kotoisista metsistämme löytyy mustaherukan lisäksi monia muitakin potentiaalisia superfood-raaka-aineita, joista esimerkiksi mustikka, puolukka, karpalo, vadelma, tyrni, aronia, ruusunmarja, variksenmarja, ja nokkonen lienevät useimmille tuttuja nimeltä, mutta kuinka usein syöt edellämainittuja?"
Noihin "metsämarjoihin" puutun vielä minäkin. Yllä olevasta luettelosta aronia ei kuulu lainkaan Suomen lajistoon, vaikka sitä puutarhakasvina kasvaakin. Samoin ruusunmarja, kun se on peräisin puutarhakasvina yleisestä kurtturuususta. Metsistä on myös turha etsiä tyrniä, sillä se kuuluu rantojen pioneerikasveihin, jotka eivät siedä muiden kasvien varjostusta. Eli "kotoisat metsämme" on käsitteenä tässä tekstissä hiukan harhaanjohtavassa käytössä.
Odotan kiinnostuksella vertailua gojimarjojen ja tyrnin terveellisyyden välillä. Ainakin ekologisuudella mitaten jälkimmäinen on selkeästi parempi vaihtoehto, sillä sitä ei kuskata jostain maailman ääristä.