Janna Rantalan aiemman kirjoituksen (lapsen rauhoittaminen: sylihoito vs. jäähy) mukaan vasta noin 4-5-vuotias lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteita. Pieni lapsi ei tosiaankaan ymmärrä MONIMUTKAISIA syy-seuraussuhteita (jos lyön niin toiselle tulee paha mieli). Pienikin lapsi oppii, että jos teen jotain kiellettyä, niin joudun jäähylle tai vanhempi kieltää tiukasti ja siitä seuraa paha mieli. Syy-seuraussuhteista pitää tehdä lapsille yksinkertaistettuja, lapset eivät ymmärrä monimutkaisia selityksiä, miksi jotain ei saa tehdä.
Jos et usko, että pienetkin lapset oppivat syy-seuraussuhteita, niin kokeilepa antaa 2-vuotiaalle karkki aina kun 2-vuotias lyö toista lasta! Veikkaan, että 2-vuotias oppii lyömään tauotta. Miksi oppimista ei siis tapahtuisi myös toiseen suuntaan?
Jos lapsen kiukuttelu johtuu liian vähästä hyvän huomion saamisesta vanhemmilta, nälästä tai muista tekosyistä, ei oikea ratkaisu ole palkita huonoa käytöstä vanhemman sylillä tai karkilla. Lapsi oppii, että rumalla käytöksellä saa sitä kaivattua hyvää huomiota. Rumasta käytöksestä tulee seurata tiukka kielto tai rangaistus, minkä jälkeen vanhempien tulee jatkossa pyrkiä välttämään lapsen liian vähäistä huomioimista tai nälkäisenä pitämistä.
Janna Rantalan aiemman kirjoituksen (lapsen rauhoittaminen: sylihoito vs. jäähy) mukaan vasta noin 4-5-vuotias lapsi ymmärtää syy-seuraussuhteita. Pieni lapsi ei tosiaankaan ymmärrä MONIMUTKAISIA syy-seuraussuhteita (jos lyön niin toiselle tulee paha mieli). Pienikin lapsi oppii, että jos teen jotain kiellettyä, niin joudun jäähylle tai vanhempi kieltää tiukasti ja siitä seuraa paha mieli. Syy-seuraussuhteista pitää tehdä lapsille yksinkertaistettuja, lapset eivät ymmärrä monimutkaisia selityksiä, miksi jotain ei saa tehdä.
Jos et usko, että pienetkin lapset oppivat syy-seuraussuhteita, niin kokeilepa antaa 2-vuotiaalle karkki aina kun 2-vuotias lyö toista lasta! Veikkaan, että 2-vuotias oppii lyömään tauotta. Miksi oppimista ei siis tapahtuisi myös toiseen suuntaan?
Jos lapsen kiukuttelu johtuu liian vähästä hyvän huomion saamisesta vanhemmilta, nälästä tai muista tekosyistä, ei oikea ratkaisu ole palkita huonoa käytöstä vanhemman sylillä tai karkilla. Lapsi oppii, että rumalla käytöksellä saa sitä kaivattua hyvää huomiota. Rumasta käytöksestä tulee seurata tiukka kielto tai rangaistus, minkä jälkeen vanhempien tulee jatkossa pyrkiä välttämään lapsen liian vähäistä huomioimista tai nälkäisenä pitämistä.