Varmasti lapsia on monenlaisia. Omiani olen tarpeen tullen jäähyttänyt ja se auttoi. Lapsi halusikin rauhoittua itsekseen eikä kiukkuisena olla sylissä. Mutta lapset ovat tässäkin tosi erilaisia ja vanhemman tehtävä on osata tulkita ja ohjata omaansa. Mielipahaa on turha sen sijaan pelätä koska sitähän lapsen pienessä mittakaavassa ja turvassa on hyväkin oppia. Jos ei sitä opi kestämään, voivat seuraukset myöhemmällä iällä olla arvaamattomat.
Sukulaiseni lasta on kasvatettu tässä jutussa mainituilla "lempeillä" tavoilla, aina on neuvoteltu eikä huonosta käytöksestä ole rankaistu. Nyt reilu 5-vuotiaana poika on kova pomottamaan ja yksivuotiaan sukulaisen synttäreillä löi ja huusi kovaa pienelle (kun ei itse saanut olla sillä kertaa juhlan keskipiste). Tästäkään ei seurannut muuta kuin pientä juttelua äitinsä taholta "ei noin saa tehdä, tulee paha mieli..."
Jätän jokaisen omaan mietintään, onko tällainen lapsi mukava. Koulussa opettajat varmaan voivat kertoa vastaavanlaisista. Sitä se yltiöindividualismi teettää, pahimmillaan. Minä ja MINUN lapsikultani.... Jne.