Koulussa kiusattiin koko kouluajan koska olen monella tavalla erilainen. En fyysisesti mutta omilta ajatuksiltani ja arvoiltani. Olen ollut monella tavalla liian kiltti ja etsinyt hyväksyntää muilta. Pojat ovat yleensä aggressiivisia ja opettajatkin hyväksyvät sen heidän toimiessaan. Kaiken kukkuraksi oli pari opettajaakin jotka kiusasivat tai vinoilivat jotta luokalla oli hauskaa. Mutta ne asiat ovat tehneet minusta vahvan ja sitkeän oman tieni kulkijan tai sellainen olen aina ollutkin mutta nykyään se tuntuu mukavalta. Panostan asioihin jotka tuntuvat MINULTA hyviltä. Ymmärrän että aikuisena oleminen on vastuun kantamista itsestä ja toivon että jokainen olisi itsenaä kanssa sovussa ja silloin myös kiusaaminen vähenisi koska ei ole tarvetta etsiä omalle ahdistukselle kohdetta. Uskon että ilman kiusaamista olisin monella tavalla kehittymättömämpi ihmisenä. Parasta koulussa oli suvivirsi jolloin alkoi kesäloma. Lapsena oli hankala äänestää jaloillaan kun on pakko mennä kouluun mutta nyt vanhempana olen kova äänestämään jaloillani herkästi jos joku homma ei toimi ja myös kerron mikä on onglemana. Niin kehitys toimii. Kiinalainen sananlasku menee jotenkin seuraavaan malliin: Joka tuntee toiset on vahva mutta joka tuntee itsensä on voittamaton.