Pe, 2009-03-27 08:00
Aikalisä - kysy kasvatuksesta. Lastenpsykiatri Janna Rantala vastaa.
Kysymys:
Tyttövauvani on kolmen kuukauden ikäinen. Hän itkee paljon ja todella kovalla äänellä. Minun on tosi vaikea sietää hänen itkuisuuttaan. Olen kohta eristäytynyt täysin kotiin, kun en uskalla lähteä mihinkään hänen ärtyvyytensä vuoksi. Kotona itku saa minut välillä epätoivon tunteisiin. Olen neuvolassa puhunut asiasta ja minulle sanottiin vain, että "jotkut vauvat itkevät paljon". Mitään tukea en saanut. Mitä voin tehdä?
Vastaus:
Oletpa tiukassa tilanteessa - toivottavasti vastaukseni ei viipynyt liian kauan!
Tilanteesi kuulostaa moneltakin kantilta tutulta. Vauvan normaalikin itku ON ajoin sietämätöntä, se voi eristää aiemmin aktiivisenkin vanhemman kotiin, ja tilanteeseen voi olla vaikea löytää apua. On tosi ikävää, ettei hätääsi ole kuultu neuvolassa, vaikka olet rohkeasti ottanut asian esille.
Kerrot kysymyksessä tilanteestasi taitavasti. Minulle välittyy tunne, että vauvasi on sinulle rakas, mutta niin vaikeahoitoinen, että kamppailet oman väsymyksesi ja yksin jäämisesi kanssa. On hienoa, että jaksat hakea vielä tukea teille, vaikka olet joutunut pettymään.
Ensimmäiseksi tarvitaan turvasuunnitelma epätoivoisia hetkiä varten. Tarvitset jonkun, joka voisi ottaa vastuun vauvasta edes hetkeksi. Asuuko vauvan toinen vanhempi kanssasi? Onko lähistöllä ketään sukulaista, ystävää, luotettavaa naapuria? Voisiko joku sinulle turvallinen aikuinen tulla kauempaakin? Kun itku on sietämätöntä, voi auttaa 15 minuutinkin tauko, käynti pihalla, yhdet löylyt, jotta jaksat taas sen illan eteenpäin. Vauva kyllä kestää lyhyen aikaa toisen aikuisen sylissä. Jos olet yksin, etsi etukäteen asuinalueesi sosiaalipäivystyksen tai auttavan puhelimen numero. Jos pelkäät pahoinpiteleväsi vauvaa, jätä hänet sänkyyn itkemään ja soita paikalle apua. Jos tilanteesi on niin vaikea, ettet kestä yhtään päivää, voit koska tahansa mennä vauvan kanssa terveyskeskuksen tai sairaalan päivystykseen.
Toiseksi tarvitsette apua, jotta vauvan itkuisuutta voidaan arvioida ja teille järjestää pidempikestoista tukea. Itkuisen vauvan kanssa tulisi arvioida tilannetta sekä vauvan että vanhemman näkökulmasta.
Onko vauvalta poissuljettu allergiat, tulehdukset, koliikki? Onko vauvalla ollut raskauden tai synnytyksen aikana terveydellisiä riskejä, jotka voivat lisätä itkuisuutta? Onko vauvan kehitys edennyt iänmukaisesti? Entä miten vanhempi voi – vaikka itku olisikin normaalia? Saako vanhempi nukuttua? Onko vauvalla ja vanhemmalla itkun lomassa nautinnollisia yhteisiä hetkiä, vai viekö itku jo kaiken ilon lapsesta?
Jaksaisitko ottaa asian uudelleen esiin neuvolassa, vaikka varata ylimääräisen ajan? Ota mukaan joku tukihenkilö, mieluiten vauvan toinen vanhempi. Kertokaa yhdessä, miten vaikea tilanne on. Jos neuvolaan meno tuntuu mahdottomalta, varaa aika suoraan terveyskeskuslääkäriltä tai yksityiseltä lastenlääkäriltä. Itkun sietämiseen, epätoivoiseen oloon ja kotiin eristäytymiseen voit saada maksutonta apua esimerkiksi perheneuvolan vauvaperhetoiminnasta, Ensi- ja turvakotiliiton vauvaperhepalveluista tai lastensuojelusta (katso linkit alla). Palvelut vaihtelevat paikkakunnittain, mutta näihin pääsee yleensä melko nopeasti ja ilman lääkärin lähetettä.
Jos itku on ”normaalia”, olette saamassa apua ja tilannetta on pakko sietää vielä hetki, voit kokeilla seuraavia vinkkejä: Ota vauva rintareppuun tai kantoliinaan. Laita korvatulpat ja keskity johonkin sinulle mieluisaan puuhaan, jota voit tehdä vauva sylissäsi. Hanki telkkariin kuulokkeet ja katso lempiohjelmaasi, tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia samalla, kun kannat vauvaa rintarepussa. Lähde kävelylle, vaikka vauva itkee; itkua on helpompi sietää vaunun uumenista.
Toivon sinulle pikaista helpotusta tilanteeseen. Itkuisen vauvan kanssa eläminen on hyvin raskasta ja herättää kenessä tahansa epätoivoa, avuttomuutta, raivoa, huonommuudentunteita. Yleensä itku rauhoittuu ensimmäisten kuukausien jälkeen, mutta sietämättömän vaikeat kuukaudet voivat jättää niin vahvan tunnemuiston, että vauvan tavallistakin itkua on myöhemmin vaikea sietää. Apua kannattaa vaatia uudestaan, jos viesti ei mene ensimmäisellä kerralla läpi. Voimia sinulle ja pienelle tytöllesi!
Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.
Lisää apua:
Etsi netistä myös: perheneuvola + kotikuntasi nimi
Ensi- ja turvakotien liitto