Lapsen erokriisi.
Viime aikoina on noussut keskusteluun myös lapsen erokriisi.
Uuden lastensuojelulain mukaan eroprosessissa on otettava huomioon lapsen toivomukset.
Valitettavasti "äitiautomaatti" ei ole lasten mielestä ainoa oikea vaihtoehto siitä missä ja kenenkä kanssa lapsi haluaa asua, millä paikkakunnalla, missä koulussa hän haluaa jatkaa.
Mitä lapselle merkitsee kasvuympäristö, sisarukset, isovanhemmat, ystävät kaverit?
Lasten tarpeet ja toiveet eivät valitettavasti aina toteudu.
Lainaus eräästä tapauksesta lapsen erokriisi.
Lapsen erokriisi.
Erään lapsen isä aisti, että hänen 11v. tyttärellä alkoi esiitymään merkkejä, jotka viestittivät, että lapsen kodalla kaikki ei ole OK.
Lapsi oli kirjoittanut lappusia, joissa luki “mä en kestä, jos meidän iskä ja äiskä eroaa, - mikähän mua taas vaivaa, mä olen taas oksentanut taas koko viikonlopun”.
Ehkä lappuset oli jätetty takoituksellisesti hänen pöydälleen.
Isä huolestui tyttärensä tilasta.
Eropäätöksen jälkeen lapsi totesi “tuon olen tiennyt jo kauan aikaa”.
Lapset ovat erittäin herkkiä aistimaan muutoksia kodin ilmapiirissä, mutta eivät kysele, eivätkä puhu asista, sillä lapsi jää odottamaan, “mitä tuleman pitää”.
Toisekseen lapset ja nuoret ovat “solidaarisia, eivätkä asetu jomman kumman vanhemman puolelle.
Lisäksi lapsen kaveripiirissä useiden vanhemmat olivat eronneet, jotenka hänellä oli “kosketuspintaa” erotapahtumiin ja niiden aiheuttamiin muutoksiin lasten ja nuorten elämässä.
Lapsen isä kysyi tyttäreltään, “mitä sinä haluat tulevalta elämältäsi? - Isä aisti lapsen huolestuneisuuden lappusten perustelta ja päätti nostaa “kissan pöydälle”.
Isä kirjasi lapsen toivomukset, josta isä teki yhteenvedon sosiaalitoimelle.
“Minä ***** ***** hauan, että huotajuuspäätöksessä otettaiin huomioon seuraavat toivomukseni.
Kaikki parhaat ystäväni asuvat kotikaupungissani. Muutto toiselle paikkakunnalle ja toiseen kouluun tuntuisi vaikealta.
Asumisjärjestelyt: Toivoisin, että veljeni asuisisivat kanssani. Toivoisin, että uusi asunto löytyisi läheltä kouluani, tai muuten hyvien kulkuyhteyksien päässä koulustani.
Toivoisin, että saisin asua veljieni ja isäni kanssa.”.
Tytär allekirjoitti toivomuslistan.
Isä varasi ajan sosiaalitoimesta, jossa lapsi kävi yksinään keskustelemassa sosiaalityöntekijän kanssa.
Lisäksi isä varasi ajan koulun terveydenhoitajalle, jossa lapsi sai keskustella tulevasta elämänmuutoksesta. -Terveydenhoita kysi lapselta saako hän kertoa asiasta luokanvalvojalla, johonka lapsi suhtautui myönteisesti.
Nämä tapaamiset viestittivät lapselle, että hänellä on opettajan ja luokanvalvojan tuki, mikäli hänen terveydentilassaan ja koulumenestyksessä on havavaittavissa jotain sellaista, jossa he voivat olla lapselle tukena.
Päätös asumisesta ja koulusta toteutuivat lapsen toivomalla tavalla.
Tapaamisoikeuksisille ei asetettu minkäänlaisia rajoja, vaan lapset saivat tavata etävanhempaansa aina kun se sopi lasten aikatauluun, sekä pitkään välimatkaan etävanhemman luokse.
Uudessa lastensuojelulaissa korostetaan lapsen oikeuksia tulla kuulluksi ja huomioiduksi eropäätöksissä. Valitettavasti lakia ei noudateta kaikilta osin.
Eräs pitkään sosiaalalalla työskennellyt henkilö, joka on kouluttanut vuodesta 2002 lähtien sosiaalityöntekijöitä uuden lastensuojelulain johdosta totesi eräässä luennossaan “Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia.- Viranomaisten tehtävänä on valvoa, että uutta lakia noudatetaan.
Herää kysymys, toteutuvat lapsen oikeudet, siten kuin uusi laki määrää, vai ovatko jotkut päättäjätahot “aseentellisia” ja suosivat jompaa kumpaa vanhempaa?
Vastauksia löytyy ehkä Google hauilla > lapsen erokriisi < , > avioero lapsen kokemana <, > lapsen hätä <, > näkymättömät lapset < , > lapsen oikeus molempiin vanhempiin < , > isättömät lapset <. > lapsen ja perheen oikeusturva <, > huostaanotto bisnes < , > isättömien lasten sukupolvi kasvamassa <.
Quo vadis sosiaalitoimi, lasten oikeudet. Kuka kantaa vastuun lasten ja nuorten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä ?
MOT ohjelma Googlaa > koivuniemen kultin salaisuus < Haulla saattaa löytyä mielenkiintoisia vastauksia kysymykseen miksi lapset ja nuoret syrjätyvät, voivat pahoin, käyttävät päihteitä ja huumeita, ovat väkivaltaisia ja itsetuhoisia
Google haku > suomalaisen lapsuuden haavat <.
löytyy useita lainauksia psykiatri Martti Paloheimon (1915-2002) kirjasta "Kotivammaisuuden synty- suomalaisen lapsuuden haavat".
Herää kysymys minkälaisia, äitejä, isiä, vanhempia, mummoja, vaareja, näistä "yhteiskuta vammaisista" lapsista ja nuorista tulee?