Kommentit
Ei kommentteja.
Pienen lapsen uni ja uniongelmat: miten järjestetään unikoulu kotona?
Vauvan nukkumapaikaksi on Suomessa pitkään suositeltu yksiselitteisesti omaa sänkyä. Itse ajattelen vauvojen ja perheiden olevan niin erilaisia, että kaikkien on etsittävä oma tyylinsä ja nukuttava siellä, missä se parhaiten onnistuu.
Vauvan nukkumapaikaksi on Suomessa pitkään suositeltu yksiselitteisesti omaa sänkyä. Itse ajattelen vauvojen ja perheiden olevan niin erilaisia, että kaikkien on etsittävä oma tyylinsä ja nukuttava siellä, missä se parhaiten onnistuu.
Joka tyylissä on plussansa ja miinuksensa: omassa sängyssä nukkuva vauva jää yöllä vaille vanhemman läheisyyttä, perhepedissä nukkuvien vanhempien täytyy järjestää seksinsä toisaalla. Älä nuku vauvan vieressä jos olet ottanut alkoholia tai unilääkkeitä. Muutoin nukkuva vanhempi on vauvalle turvallista uniseuraa. Omaan huoneeseen en laittaisi vielä yöllä heräilevää vauvaa.
Unikoululla tarkoitetaan keinoja, joilla lasta opetetaan nukahtamaan tai nukkumaan yönsä ilman aikuisten apua. Tavoitteena voi olla yösyöttöjen lopettaminen, itsekseen yöllä rauhoittuminen tai omaan sänkyyn nukkumaan siirtyminen. Unikoulua aloittavan vauvan täytyy olla terve. Pelkällä maidolla elävä vauva tarvitsee yöllisiä ruokailuja, jotkut kiinteitä syövätkin vielä yhden ruokailun yössä vuoden ikään asti. Jos haluat pitää unikoulua yöimetyksen lopettamiseksi, älä imetä edes aamuyöllä vaan vasta sitten kun heräätte. Heräämisaika voi valitettavasti olla aluksi kello 5.30, mutta sillä lapselle opetetaan imetyksen kuuluvan päiväaikaan.
Aiemmin suositeltiin ”huudatus-unikoulua”, jossa lapsen itkuun ei vastata lainkaan, tai vastataan ennalta määritellyn, vähitellen pitenevän ajan kuluttua. Tekniikka voi olla tehokaskin väliaikainen yöitkun vähentäjä, mutta lapsen kehitykselle se on riski. Kun lapsen hätäitku torjutaan, hän kokee tulleensa hylätyksi. Lapsi ei voi ymmärtää miksi päivällä hänen itkuunsa hoivaavasti reagoivat vanhemmat nyt jättävätkin hänet pulaan. Osa vauvoista itkee paniikissa, mahdollisesti uupumuksesta nukahtaen, osa taas oppii nopeasti läksynsä ja vaivuttaa itsensä uneen. Lapset näyttävät nukahtaneen ”helposti”, mutta hinta maksetaan tunne-elämänkehityksessä: paniikkiin mennet lapset muuttuvat usein turvattomiksi, vanhemmissaan kiinni roikkuviksi, kun taas pian oppineet lapset ryhtyvät ”liian pärjääväksi”, aikuista hädän hetkellä torjuviksi. "Huudatus-unikoulussa" lapsi ei opi korvaavia nukahtamisrituaaleja, jolloin ongelmat helposti palaavat turvattomuuden lisääntyessä esim. lapsen oltua sairaana.
Lempeämmissä unikouluissa, kuten suosittelemassani ”tassuhoidossa”, hyödynnetään lapselle pikkuhiljaa kehittyvää kykyä nukahtaa yksin, turvallisten mielikuvien varassa. Ideana on vastata lapsen hätäitkuun aina samalla, rauhoittavalla tavalla ja sitten antaa hänen nukahtaa yksin. Näin lapselle muodostuu vähitellen varmuus siitä, että yksin nukahtaminen on turvallista, mutta hädän hetkellä hän saa tarvitsemaansa apua. ”Tassuhoidon” ohjeet löydät esim. MLL:n nettisivuilta (katso linkki alla).
Muita suositeltavia unikoulutekniikoista ovat ”tuoli-menetelmä”, joka sopii isommallekin lapselle ja ”positiivisten rituaalien menetelmä”. Näistä voit lukea tarkemmin artikkeleista Imeväisen uniongelmat ja Hoivaten höyhensaarille (katso linkit alla).
Lue tarkasti ohjeet ja mieti tilanteita etukäteen. Unikoulua ei pidä aloittaa, elleivät molemmat vanhemmat sitoudu siihen, sillä vanhempien erilainen toimintatapa lisää lapsen ahdistuneisuutta ja voi vaikeuttaa lapsen nukahtamista entisestään. Jos olet yksinhuoltaja, pyydä joku avuksi, vähintään päiväunien ajaksi.
Koska unikoulu on raskasta vanhemmallekin, mieti tarkkaan asennoitumisesi. Muista että sinä olet lapsesi puolella. Kummankin tavoite on sama: saatte turvallisin mielin nukkua yönne. Luota itseesi: Olet rauhassa todennut, että lapsi on tarpeeksi kypsä oppiakseen itsekseen nukahtamaan ja nyt autat häntä oppimaan tämän taidon. Lapsen itku tarkoittaa: ”Mitä tämä on? Olenko turvassa, vaikka nyt toimitaan erilailla kuin ennen? Minua pelottaa!” Kun hoivaat häntä rauhallisesti, saa hän vastauksen: ”Ei ole pelättävää, olet turvassa, voit rauhassa nukahtaa.”
Etukäteen mahdottomalta tuntuva unikoulu kannattaa, kunhan satsaat siihen huolella. Kauniita unia!
Janna Rantala vastaa: Pienen lapsen uni ja uniongelmat, osa 1
Janna Rantala on lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja pienen lapsen äiti. Hänellä on laaja työkokemus lasten ja perheiden ongelmista - vauvasta teini-ikäisiin. Hän on toiminut myös aikuispsykiatrina, neuvola- ja koululääkärinä sekä kouluttajana ja Yle TV2 Poinzi-lastenohjelman neuvonantajana.
Linkit
MLL: Kotiunikoulu eli tassuhoito
Imeväisen uniongelmat, kirj. Saarenpää-Heikkilä ja Paavonen
Hoivaten höyhensaarille, kirj. Saarenpää-Heikkilä ja Paavonen
HUS: Uniongelmat, kirj. Jukka Mäkelä
Ei kommentteja.