Älä rasita silmiäsi turhaan

Auringosta tuleva valo huolehtii siitä, että voimme hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Koska Suomessa on liian vähän päivänvaloa pimeänä vuodenaikana, kannattaa koti valaista päivänvalon kaltaisilla keinovaloilla.

Aidon päivänvalon edut ovat kiistattomat. Nykyään hyvillä lampuilla on mahdollista saada sisällä oleva keinovalo sellaiseksi, että se muistuttaa päiväsaikaan ikkunasta tulevaa valoa. Juuri päivänvalolamput tuovat viihtyisyyttä ja hyvinvointia.

- Jos silmät joutuvat jatkuvasti sopeutumaan vaihteleviin etäisyyksiin ja nopeisiin valonmäärän muutoksiin, seuraa tästä silmien rasittumista, päänsärkyä, stressiä, väsymistä ja muita mahdollisia oireita, luettelee valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo AD-Lux Oy:stä.


Ilkka Pekanheimo on arvioinut mm. yli kymmenen vuoden ajan messutalojen valaistusta. 

Hänen mukaansa vuoden 2009 Valkeakosken Mustarastas-messutalon valaistus (kuva) on häikäisemätöntä ja miellyttävää päivänvalovalaistusta, joka on myös energiaystävällistä.

- Hyvään sisävalaistukseen kuuluu sekä oikea valon laatu että myös riittävä valon määrä ja häikäisyn estäminen.

Ennen kuin tekee päätöksiä kodin valaistuksesta, kannattaa vertailla perinteistä valaistuskäytäntöä ja päivävalovalaistusta. Kodin valaistusopasta voi selailla esimerkiksi AD-Luxin sivuilla. Linkki uusimpaan painokseen pdf-muodossa.

 

Ihminen viihtyy päivänvalossa

Huonolaatuisen valon vaikutuksista ihmisen terveyteen on tehty lukuisia tutkimuksia. Yhteistä näillä tutkimuksilla on se kiistaton tosiasia, että valolla on väliä. Väritkin vääristyvät tavanomaisessa valossa täysin.

Mitä enemmän silmät vanhenevat, sitä enemmän hyödytään päivänvalon kaltaisesta valaistuksesta ja sitä heikommin nähdään hehkulampun tai halogeenin valossa, jotka myös häikäisevät enemmän kuin päivävalolamput.

- Päivänvaloloistelampun valon sanotaan olevan kylmää. Tavanomainen, päivävaloloistelamppuna myytävä lamppu antaakin viileän, usein jopa kolkon vaikutelman.

Täyden spektrin lamput ovat kuitenkin eri asia. Koska täyden spektrin lamput ovat hyvin lähellä keskipäivän päivänvaloa varjossa, koetaan se myös viihtyisäksi, neuvoo Ilkka Pekanheimo.

Kellertävä valo yleisin ja väsyttävin valo

Kodin valaistusta ei kannata arvioida vain mittaamalla valon määrää lukseissa. Se on väärä tapa. Valo, jonka värilämpötila on alle 3000 kelviniä (K), on kellertävää ja väsyttävää. Se vääristää sisustuksen värit täydellisesti. Sitä ei usein oivalleta, kun vieressä ei ole vertailuvaloa.

Vuosikausia on neuvottu sisustamaan koti lämminhenkisellä kellertävällä valolla (esim. hehkulamput, pienloistelamput ja halogeenilamput). Niinpä se onkin vieläkin yleisin valo kodeissa.

Valo, jonka värilämpötila on 5500 kelviniä, on valkoista, miellyttävää, jopa piristävää päivänvaloa parhaimmillaan, kun taas 6500 K:n valo on sinertävää ja "kylmää".

Myös monet vanhukset ovat kertoneet, että he ovat ikään kuin saaneet näkökykynsä takaisin monen vuoden jälkeen, kun pystyvät lukemaan päivänvalolampun valossa. Kellertävässä hehkulampun tai halogeenin valossa he eivät näe yhtä hyvin.

Työvaloa ja kirkasvalolamppu keittiöön

Keittiö pitäisi valaista mahdollisimman kirkkaasti, vaikka varsinainen talviväsymys ei vaivaisikaan. Keittiössä tarvitaan valoa riittävästi työtasoille, mutta lamppu ei saa kuitenkaan näkyä, jotta ei synny häikäisyä.


Valaisimien tulisi olla yläkaapin etureunassa, mieluiten yhtenäisenä jonona työtason pituudelta. Yleisvalaisimena voidaan käyttää keittiön pöydän päälle ripustettua, koko pöydän valaisevaa valaisinta.



Ruokapöydän valaisimen ihanteellisin korkeus on noin 60 cm pöydän yläpinnasta.

Monet keittiötoimittajat suosittelevat yleensä yläkaappien alle alas suunnattuja halogeeneja. Nämä eivät anna tasaista valoa työtasolle ja tilannetta vain pahentaa, kun työpöydälle tulevat erilaiset kodinkoneet.


Halogeenit (alle 3000 Kelviniä) ovat lämminsävyisiä eikä niiden valossa näöntarkkuus ole parhaimmillaan.

Suosituksi tullut LED-tekniikkaan (vähäinen energiankulutukseen) perustuva kirkasvalovalaisin on hyvä herättäjä keittiössä. Useimmille riittää 15 minuutin oleskelu kirkasvalossa. Sen avulla moni pysyy virkeämpänä pidemmälle iltapäivään.

Päivä alkaa ja päättyy makuuhuoneessa

Epäsuora valaistus olisi paras makuuhuoneessakin. Keskelle kattoa ei tarvita valopistettä. Kun loikoilee sängyssä, kattovalaisimeen ei ole miellyttävä katsella, kun siinä palaa valo.

– Ehdottaisin sängyn päätyyn ja ikkunan yläpuolelle himmennettäviä loistevalaisimia, neuvoo Ilkka Pekanheimo. Tässä valossa näkee hyvin lukea sängyssä eikä yöpöydällä olevia lukuvalaisimia tarvita lainkaan.

Yöpöydälle sopii myös sarastusvalaisin takamaan miellyttävän aamuheräämiseen. Valo on auringonnousun valonväristä, lämminsävyistä.

Herättävä valo kesään ja talveen

Ilkka Pekanheimon mukaan sarastusvalo voi korvata jopa kirkasvalon. Sarastusvalo (100 - 300 luksia) herättää kuten auringonnousu ja sitä voi käyttää kesällä ja talvella, jolloin vuorokausirytmin häiriöt vähenevät. Tosin sitä tulee käyttää säännöllisesti - ja aina samaan vuorokauden aikaan.

Kesällä aamuyöstä nouseva aurinko häiritsee vuorokausirytmiä, jolloin rytmi voi olla häiriintynyt pitkälle syksyyn. Joille häiriöstä voi tulla jopa syysmasennusta.

– Suosittelemme kesällä ikkunoiden tarkkaa pimentämistä ja heräämistä lempeän sarastusvalaisimen avulla, neuvoo Ilkka Pekanheimo.

Ilkka Pekanheimon ensimmäiseen sarastusvaloon 8 vuotta sitten oli liitetty vähitellen voimistuva linnunlaulu. Sarastusvalon voi liittää myös kelloradion hellävaraisesti herättäviin toimintoihin.

Lähde: Kodin valaistusopas

Toim. Rita Trötschkes/YLE Olotila, julkaistu YLE Terveyden sivuilla vuonna 2005, tarkistettu ja päivitetty 07/2009.


» Päivänvalolampun valossa silmät väsyvät vähemmän
» Valon vaikutuksesta näön tarkkuuteen
» Suomen valoisin blogi
 

 Kuvagallerian kuvat edustavat huonoa valaistustapaa.