Kadonneen tarkoituksen metsästys

Logoterapia on yksi psykoterapian koulukunta, jota sanotaan toivon terapiaksi. Sen avulla etsitään uusia valonsäikeitä, kun elämän tarkoitus on hukassa.

Logoterapia haastaa miettimään miten voisi muuttaa perusasennoitumistaan, jotta voisi paremmin ja pystyisi suojautumaan elämän muutoksilta ja kolhuilta.

(logos=tarkoitus)

- Jokaiselle meistä tulee ajoittain vapaus katsoa eteenpäin, kun vanha tarkoitus on täytetty tai poistuu. 

- Uusiin tarkoituksiin voi tarttua, kun esimerkiksi jää eläkkeelle, tulee irtisanotuksi, valmistautuu vanhemmuuteen, päästää lapsistaan irti tai kun tarvitsee uuden perspektiivin elämälleen, sanoo Suomen Logoterapiainstituutin kouluttaja ja logoterapeutti LTI Pirjo Möller.
 

Apukeino alakulon poistamiseen

- Logoterapia tarjoaa apua, kun kokee elämä tarkoituksettomaksi tai mielettömäksi tai kärsii eettisistä ongelmista tai arvoristiriidoista.

- Pahimmillaan kriisit voivat aiheuttaa psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia. Saatamme tietää sisimmässämme mikä on oikein ja hyvää, mutta joudumme toimimaan esimerkiksi työpaikalla arvojemme vastaisesti, kuvailee Pirjo Möller.

- Kurjan lapsuuden tai epäoikeudenmukaisen kokemuksen ei tarvitse leimata koko elämää. Sen voi nähdä ikävänä, surullisena ja pahana kokemuksena, joka opettaa tekemään asiat jatkossa käänteisesti, sanoo Pirjo Möller.

 - Jos kyseessä on psyykkinen sairaus, ei logoterapia ole yksinään käypää hoitoa. Silloin se voi toimia tukea antavana hoitona, lääkehoidon tai pitkän terapian lisäksi, sanoo Pirjo Möller.

•  Kuka oli Viktor E. Frankl?

Logoterapian kehittäjä oli Viktor E. Frankl, joka selvisi keskitysleiriltä. Hän kirjoittaa kirjassaan siitä, että elämän tarkoituksen voi löytää kolmella tavalla: tekemällä jonkun teon, kokemalla jonkin arvon tai aidon elämyksen tai kärsimällä väistämätön elämäntilanne. 

Ihminen on enemmän kuin kohtalonsa 

- Jokainen meistä joutuu joissakin elämänsä vaiheissa kokemaan kärsimystä tuottavia asioita: luopumista, kärsimystä, sairautta, menetyksiä tai esimerkiksi läheisten kuoleman läheisyyttä.

- Se ei ole poikkeuksellista, vaan se kuuluu elämään, sanoo Pirjo Möller.

- Frankl tosin kirjoittaa, että kaikki poistettavissa oleva turha kärsimys on poistettava. Kärsimys sinänsä ei jalosta, mutta se voi tarjota mahdollisuuden uuden löytymiseen ja arvon kirkastumiseen, sanoo Pirjo Möller.

 

Henkinen ja hengellisyys

Logoterapian ihmiskäsityksessä henkinen tarkoittaa vapautta ja vastuuta, eettistä omaatuntoa ja tahtoa tarkoituksen löytämiseen jokaisessa elämäntilanteessa. Henkisyydellä tarkoitamme sitä, että voimme ottaa kantaa elämän faktoihin, sanoo Pirjo Möller.

- Henkinen aspekti ymmärretään usein väärin, koska se mielletään uskonnolliseksi asiaksi, joka ei kuulu lääketieteen piiriin.

- Puhuessaan henkisestä ja hengellisestä Frankl on sanonut, että logoterapian ja uskonnon tehtävät ovat ihan eri asioita. Uskonnon tehtävä on pelastaa sieluja tuon puoleisesta ja logoterapia tehtävänä on auttaa ihmistä pysymään eheänä ja koossa.

Frankl kertoo kirjassaan suhteestaan Jumalaan. Franklin mielestä uskonnollisuus on aito voimavara.

- Vaikka jotkut ateistit välttävät logoterapiaa sen hengellisyyden vuoksi, on logoterapiaa ollut opiskelemassa sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään kirkkokuntaan eivätkä harjoita mitään uskontoa, kertoo Pirjo Möller.

- Logoterapiassa ajatellaan, että aito hengellisyys ja henkisyys kuuluvat yhteen. Henkisyys mahdollistaa uskonnollisuuden kokemuksen, sillä muutoin hengellisyys on vain opittua toimintaa. Toki logoterapiaa voi käyttää ottamatta hengellisyyttä huomioon, sanoo Pirjo Möller.

Logoterapian ihmiskäsitys eroaa muista terapioista

Logoterapian ihmiskäsitys on kolmiulotteinen: olemme fyysisiä, psyykkis-sosiaalisia ja myös henkisiä olentoja, sanoo Pirjo Möller.

Franklin on itse verrannut psykoanalyysiä ja logoterapiaa leikkisästi näin: Psykoanalyysissä ihminen on pitkällään ja kertoo ikäviä asioita. Logoterapiassa asiakas istuu, mutta hän kuulee ikäviä kysymyksiä, sillä hän keskustelee logoterapeutin kanssa aktiivisesti.
 

Logoterapiassa ajatellaan olevan kolmenlaisia tarkoituksia:

1. Laajempi elämän tarkoitus, jota emme ehkä aina ymmärrä, mutta joka on syytä hyväksyä faktana.
2. Pitempikestoinen, elämänvaiheittainen tarkoitus, esimerkiksi ”nyt olen nyt koululainen”, sitten "nyt käyn työssä"...jne.
3. Hetken tarkoitus, joita tarjoutuu monta kertaa päivässä, kun joutuu tekemään valintoja.
 

Mitä terapiaistunnolla tapahtuu?

- Logoterapiaa voidaan sanoa lyhytterapiaksi. Sen tavoitteena on mahdollisimman lyhyt hoitosuhde. Yksi tai muutama tapaamiskerta saattaa riittää. Lähtökohtana on se asia, jonka asiakas sanoo kipupisteeksi.

- Keskustelun avulla etsitään asiakkaan tilanteesta sellaisia valonsäikeitä, joita suuntaan kannattaa mennä, kuvailee Pirjo Möller.

Logoterapia katsoo tulevaisuuteen ja menneistä puhutaan vain tarvittaessa. Myös mielikuvaharjoituksia voidaan käyttää. Tapaaminen perustuu aitoon kohtaamiseen, kuulemiseen, kunnioittamiseen ja dialogiin, kuvailee Pirjo Möller.

- Asiakkaan ongelma määrittää myös sen minkälaisen pohjakoulutuksen ja työkokemuksen omaavaa logoterapeuttia tarvitaan. Opettaja ja kasvattaja voivat auttaa nuorten huolissa, teologi osaa selvittää onko kyse hengellisestä hädästä vai psyykkisistä asioista ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattilaiset auttavat voimavarojen miettimisessä, luettelee Pirjo Möller. 

 

Lisää logoterapeutteja markkinoille

- Suomessa logoterapia ei ole vielä kovin tunnettu lukuunottamatta Imatraa yhden psykiatrin ansiosta. Siellä julkinen terveydenhuolto tuntee logoterapian hyvin. Kaikki halukkaat ovat päässeet koulutukseenkin. Logoterapianimike ei ole suojattu, joten kuka tahansa voi myös käyttää nimikettä.

Hiljattain Logoterapiainstituutti on avannut keskukset Turkuun ja Imatralle, lisäksi suunnitteilla ovat keskukset Tampereelle ja Helsinkiin. Ensimmäiset Tampereella opiskelleet opiskelijat saavat marraskuussa 2009 todistuksen 4,5 vuoden aherruksesta. He valmistuvat logoterapeutiksi LTI:n erikoistumisopinnoin.

- Muualla yksittäiset lääkärit ja hoitajat ovat hankkineet logoterapiasta lisätietoa, mutta koululääketieteen opintoihin se ei kuulu, sanoo Pirjo Möller.

Sopiiko logoterapia Suomeen?

- Saksassa ja Itävallassa logoterapia on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammateista monille elämänalueille.

- Logoterapian antia käytetään kasvatus- ja opetustyössä, työyhteisöjen kehittämisessä, johtamiskoulutuksessa, riippuvaisuussairauksien hoidossa ja vankeinhoidossa, kertoo Pirjo Möller.

- Meillä Suomessa vallitsee edelleen vahvasti psykoanalyyttinen ajattelu, että olemme alitajuntamme toteuttajia, ja että perintötekijät ja ympäristötekijät ja kokemukset muokkaavat sen, mitä olemme.

- Todellisuudessa meillä on jokaisessa elämäntilanteessa on mahdollisuus valita, missä määrin annamme olosuhteiden ratkaista asiat puolestamme, hän kertoo.

- Logoterapiakoulutuksen kysyntä kertoo siitä, että nykypäivän ihminen tarvitsee eväitä elämisen taitoon, elämän uudelleen pohdintaan ja oman pahan olon selvittämiseen. Ihminen voi itse vaikuttaa asennoitumiseensa jopa ongelmien tai sairauksien keskellä, sanoo Pirjo Möller.
 

Lisää aiheesta 

Kuka oli Viktor E. Frankl?
Suomen Logoterapiayhdistys ry