Lasten uimakoulu, osa 4: Hei - me kellutaan!

Uimakoulun neljännessä osassa opitaan kellumaan ja tutustutaan uima-apuvälineisiin.

OSA 4: Hei - me kellutaan!

Miksi nukke kelluu? Ilma on siitä ihmeellinen aine, että se kelluttaa: nuken sisällä on ilmaa ja siksi se siis kelluu. Kun ihminen ottaa keuhkonsa täyteen ilmaan ja heittäytyy rennosti veteen, hän ei vajoa veden alle vaan kelluu nuken tavoin veden pinnalla.

• Useimmille helpoin tapa kellua on meritähtikellunta. Kädet ja jalat sivuille ojennettuina (X-kirjaimen muotoisesti) veteen voi heittäytyä rennosti selinmakuulle tai päinmakuulle. Jos kelluja ei uskaltaudu ojentamaan vartaloaan suoraksi, häntä voi hyvin kevyesti tukea pepun alta (selinkellunnassa) tai lantion kohdalta kyljistä (päinkellunnassa).
   
• Toinen helppo tapa kellumiseen on kilpikonnakellunta: keuhkot täyteen ilmaa, jalat kippuraan ja käsivarsilla jalkojen ympäri kiinni. Muista puhaltaa kuplia veteen!

• Uimarengas auttaa lasta kellumaan, mutta on varsin kiikkerä uidessa.
   
• Käsivarsikellukkeet ovat suhteellisen turvallisia, mutta ne hankaloittavat uidessa käsien käyttöä ja ohjaavat uintiasennon liian pystyyn. Uimahalleissa on uimareiden vapaaseen käyttöön tarjolla vyötärökellukkeita. Ne ovat turvallisia apuvälineitä ja auttavat uimaria, mutta valuvat helposti liian alas vyötäröä kohti.

Uimalelut ovat hauskoja ja ne tuovat vaihtelua toimintaan. Niitä kannattaa kuitenkin käyttää harkiten sillä, sillä runsaasti käytettynä ne saattavat jopa hidastaa uimaan oppimista.

Veden äärellä uimataidoton lapsi tarvitsee aina aikuisen valvontaa – kelluntavälineisiin ei voi luottaa!
 

Lasten uimakoulu

Teksti: liikuntatieteen tohtori Arja Sääkslahti
Video: toimittaja Olli Mononen