Muotivaatteita pikkupojille

Vauvojen vaatettaminen on yleensä helppoa, kun hyväkuntoisia vaatteita kierrätetään paljon. Leikki-ikäisen vaatteet joutuvat kovalle kulutukselle, ja viimeistään kouluikäisellä on jo omakin mielipide pukeutumisestaan.

Laura Andersson on yksi- ja seitsemänvuotiaiden poikien äiti, joka tuntee hyvin lastenvaatetarjonnan. Hän pitää ystäviensä kanssa Minityyli–blogia lastenvaatteista ja -tarvikkeista.

 - Tytöille saa kyllä ihan kaikkea, on kalliita design-vaatteita ja huippumerkkejä, mutta ihan tavallisista ketjuliikkeistäkin saa edullisesti kivoja vaatteita, Laura Anderson kertoo.

- Sen olen kyllä huomannut, että täytyy nähdä vähän enemmän vaivaa,  jos haluaa kivoja vaatteita pojille.

Itse Laura ostaa lapsilleen vaatteita sekä netistä, erikoisliikkeistä, ketjumyymälöiden lastenosastoilta että maahantuojien ystävämyynneistä.

Anna Eroma pitää Helsingissä Gaudete Kids -lastenvaateputiikkia, ja pojan äitinä hän tunnistaa ongelman. Miksi tytöille on enemmän tarjontaa?

- Koska tytöille on enemmän vaatekappaleita, kuten mekot ja tunikat. Kun ostan liikkeeseen vaatteita, niin valmistajilla on yleensä kolme rekkiä tytöille, kun pojille on vain yksi, Eroma kertoo.
 

Vaate määrittelee identiteetin

Vaatekappaleiden lukumääräero selittää osan siitä, että tytöille on enemmän vaatetarjontaa. Mutta taustalla on muutakin.

- Meidän kulutuskulttuurissamme identiteettiä, feminiinisyyttä ja maskuliinisuutta, määritellään hyvin paljon vaatteitten kautta. Tyttöyteen liitetään merkityksiä itsensä hoitamisesta ja kiinnostuksesta muotiin ja vaatteisiin, kun taas poikien ei odoteta olevan niin innostuneita vaatteista. Tämä johtaa siihen, että pojille ei niin paljon ole vaatetta tarjolla, visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä kertoo.

Useista vaateketjuliikkeistä kerrotaan, että poikien vaatteiden osuus myynnistä on ollut tasaisessa kasvussa. Määrän lisäksi monet vanhemmat ovat kuitenkin tyytymättömiä myös valikoimaan.

Lastenvaatteissa sukupuoliroolit tulevat jostain syystä korostetusti esiin, jolloin vaatteiden käyttäminen ristiin on lähes mahdotonta. Lisäksi tyttöjen vaatteet ovat hyvin samantyylisiä kaikissa ketjuliikkeissä, ja usein jo koululaisten vaatteet näyttävät teini-ikäisten tai naisten vaatteilta.

- Vaate valmiina kaupassa on monen prosessin lopputuote, ja usein vaatteet suunnitellaan ja tehdään jossain muualla kuin Suomessa, Annamari Vänskä sanoo.

- Kiinnostavaa onkin se, että muiden kulttuureiden käsitykset tyttöydestä ja poikuudesta ilmenevät lasten vaatteissa, ja tulevat ikään kuin tuontitavarana jopa toiselta puolelta maapalloa.
 

Ketjuliikkeiden yhteinen ilme

Laura Andersson tutustui Seppälän, Kappahlin ja Hennes & Mauriz Kidsin valikoimiin. Miltä ketjuliikkeiden tarjonta näyttää eskarilaisen äidin ja muotibloggaajan silmin?

- Äidin näkökulmasta kaipaisi vähän lisää värejä. En oikein ymmärrä, miksi kaikissa pojille suunnatuissa vaatteissa on pakko olla sarjakuvahahmoja tai muita hirviöitä. Myös värimaailma on samanlainen kaikissa näissä ketjuliikkeissä. Synkkiä värejä ja hahmoja, Laura ihmettelee.

Joitain eroavaisuuksiakin ketjuliikkeiden tarjonnasta löytyi: Seppälä saa Laura Anderssonilta kiitosta ulkoiluvaatteista, joista perheellä on ollut hyviä kokemuksia. Kappahlissa poikien osasto on vähintään yhtä suuri kuin tyttöjen, ja lisäksi tarjolla on unisex-vaatemallisto. Unisex-vaatteet näyttävät lastenvaatteilta, ja niiden etu on myös helppo kierrätettävyys lapselta toiselle. Hennes & Mauriz Kids -liikkeestä Laura Andersson löytää eskarilaiselle hupparin.

- Tässä on kaikki kohdallaan, tämä on pirteän vihreä, ja lisäksi tässä on huppu, joka lapsen mielestä pitää nyt olla. Muutenkin olisi mukava nähdä poikien vaatteissa värejä eikä ainaista mustaa ja harmaata, Laura painottaa.
 

Muodikkaat pojat tulossa muotiin

Laura Anderson arvelee, että vanhemmat ovat yhä enemmän kiinnostuneita myös poikien muodista. Lapsentekoikään on hänen mielestään tullut sukupolvi, joka kiinnittää huomiota paitsi omaan myös lastensa pukeutumiseen, sukupuoleen katsomatta. Visuaalisen kulttuurin tutkija Annamari Vänskä on samoilla linjoilla.

- Parinkymmenen viimeisen vuoden aikana miehen rooli on muuttunut rahojen ansaitsijasta kuluttajaksi. Miehet menevät itse kauppoihin ja hankkivat itse vaatteita itselleen, ja näin ollen vaateteollisuuden on otettava miehen mielipide huomioon.

 Gaudete Kidsin Anna Eroma on myös huomannut konkreettisen muutoksen.

- Kun poikani viisi vuotta sitten syntyi, tuntui ettei pojille ollut mitään. Nykyään löydän paljon kivoja vaatteita myös pojille.

Gitte Enjala, Kuningaskuluttaja

Aiheista lisää Olotilassa

Äitiysvaatehankinnat tehdään jo enimmäkseen netissä
Kevään 2009 muoti tulee 80-luvun tahdissa
Suomen luetuin muotibloggaaja kertoo mistä muotiblogeissa on kyse
Jaakko Selin vinkkaa juhlapukeutujaa