Puutarhan puut ja niiden hoito

Voiko syreenistä ottaa pistokkaita? Voiko satavuotiaita omenapuita uudistaa leikkaamalla? Katsojakysymyksiin vastaa puuasiantuntija Heikki Kiuru.

Lehtori Heikki Kiuru Uudenmaan maaseutuopistosta Hyvinkäältä on tunnettu puuasiantuntija ja arboristien kouluttaja.

- Arboristit ovat puidenhoitajia, joiden tehtäviin kuuluvat puiden koko elinkaaren kaikki vaiheet: istuttaminen, hoito, kuntokartoitus jne.

Katsojamme ”Janne” oli kaatamassa vanhaa syreeniaitaa ja mieleen oli herännyt, voisiko aidasta ottaa pistokkaita?

Kyllä voi ottaa, mutta se tulee tehdä alkukesällä, mielellään jo ennen juhannusta. Noin viistitoistasenttiset oksankärjet kerätään ja pistetään ruukkuihin hiekansekaiseen multaan. Pistokkaan juurtumista edistää, kun laittaa päälle rei'itetyn läpinäkyvän muovipussin, kuin kasvihuoneeksi.

”Kirsikankukkia” kyseli, mitä kukkivia puita suosittelisit Seinäjoen korkeudelle?

Hedelmäpuut ovat erinomaisia ja niistä löytyy kestäviä maatiaislajikkeita. Kirsikat, luumut ja omenapuut kukkivat kauniisti ja niistä saa satoakin. Kun istuttaa montaa lajia, kukinta-aika pitenee.

”Vaarin” hevoskastanja on viisivuotias, mutta yhä vain metrin korkuinen. Mitä voisi tehdä?

Jos taimen tyvellä kasvaa nurmikkoa, se kannattaa poistaa. Kannattaa myös tarkistaa, ettei puun tyvi ole jäänyt istutettaessa liian syvälle. Juurenniskan tulee olla maan tasolla, ei sen sisässä.
Jos taimi on liian syvällä, se kannattaa vielä nostaa ylös ja istuttaa uudelleen. Kun taimen juuristoalue jätetään mullokselle ja sen pinnalle laitetaan kosteutta pidättävää katetta, niin eiköhän kasvu ala parantua.

”Fanin” kolmikymmenvuotiaiden sembramäntyjen alaoksat alkavat harsuuntua ja vanhoissa hopeakuusen oksissa on sammalta. Voiko oksat leikata pois?

Oksat voi leikata pois, mutta se oikeastaan on vain ulkonäkökysymys. Sembramännyn harsuuntuminen voi johtua ikään kuuluvasta sienitaudista tai varjon lisääntymisestä puun ympärillä. Puu ei siitä kumminkaan kärsi. Vanhat puut ovat erinäköisiä kuin nuoret.

Katsoja kommentoi, että miksi vanhassa puutarhakoulun ohjeessa kasvien istutuskuopat täytettiin ensin vedellä ja vasta sitten mullalla. Nykyisin ensin laitetaan multa ja sitten vasta kastellaan. Eikö vanha ohje olisi parempi?

Itse olisin kyllä uuden ohjeen kannalla, koska kastelu tiivistää multaa parhaiten. Kasvi juurtuu paremmin, kun kasvualustaa ei ole juntattu tiiviiksi jalalla. Kasteleminen kannattaa, vaikka sateella istuttaisi.

”Vanhojen omenapuiden ystävällä” on tontillaan satavuotiaat omenapuut. Voiko niitä vielä uudistaa leikkaamalla vai pitäisikö laittaa uudet taimet?

Kyllä satavuotiaat omenapuut ovat niin arvokkaita, että niitä uudistaisin hyvin varovasti leikkaamalla. Vain kuivat, ränsistyneet oksat pois, eikä muuta. Vanhoista, arvokkaista puista kannattaa pitää huolta.

Miksi ”Annamarin” kultasade ei kuki, vaikka on jo viisivuotias?

Voi olla, että kasvi on vähän turhan varjossa, mutta syynä saattaa olla ihan vaan se, että kultasade aloittaa kukintansa melko myöhään. Luultavasti tarvitaan vain malttia.

Rajamäkeläisellä kuvauspaikalla Heikki Kiuru esitteli toisen harrastuksensa, joka sekin liittyy luontoon ja puihin.

Heikki Kiurulla on tapana suunnitella maisemanhoitotöitä tekemällä visioistaan liitupiirroksia luonnon helmassa. Ne auttavat hahmottamaan, millainen maisemasta voisi tulla.

Kuvauspaikalla oli pieni piharyteikkö, josta Heikki oli piirtänyt tulevaisuuden näkymän. Samanlaisia kunnostamista kaipaavia paikkoja on varmasti monilla mökkipihoilla. Saappaat jalkaan ja sakset esiin!

Heikki karsi paikan vesakkoa siten, että 140-vuotiaat männyt nousivat maisemassa pääosaan. Kymmenien vaahterantaimien varjoon jääneet arvokkaat tammet, pähkinäpensaat ja marjakuuset löytyivät, kun Heikki leikkasi niiden tieltä pois liikoja vaahteroita.

- Nyt maiseman arvokkaat asiat, kuten kauniit männyt ja nämä jalopuut pääsevät esille.

Aikamoinen kasa nuoria puita vietiin pois paikalta, mutta ei vaahteroitakaan suinkaan kaikkia poistettu. Tehtiin vain tilaa yksilöiden kasvaa kunnolla.

Tottunut metsätöiden tekijä poisti ohuet piiskat lapion terää vasten polkaisemalla, jolloin ”kanto” murskautuu. Hyvä vinkki vähentää vesomista!

Teksti Paula Ritanen-Närhi