Vinkkejä kesäkukkien hoitoon parvekkeella ja lasiterassilla

Mäntynestevesi chilillä terästettynä karkottaa kirvat. Kesäkukista pelargoniat viihtyvät hyvin myös sisällä. Puutarhaunelmien katsojakysymyksiin vastasi puutarhaneuvoja Eija Keski-Korpela.

Haastattelupaikkana oli Paulan lasiterassi, jossa uskalikon kukat oli istutettu jo viikkoja aiemmin. - Lasin suojiin voi istuttaa jo koko maassa, mutta kaikkein arimmat lajit kuten kurpitsat ja begoniat kannattaa pitää vielä sisällä, Eija sanoi.

”Hanna” kysyi, miten pitäisi toimia, kun kellarissa talvehtineissa runkoruusuissa on kymmensenttiset valkoiset idut?

Kyllä kasvi tietää, milloin kevät on tullut, vaikka se vietäisiin kellariinkin. Siksi talvetettavia kasveja kannattaa siellä tarkkailla ja tuoda ne valoon heti, kun kasvu alkaa.

Noin lyhyistä etioloituneista versoista ei varmaankaan ole pitemmän päälle ruusulle haittaa. Ne vihertyvät ja voimistuvat, kun kasvi totutellaan pikku hiljaa ulkoilmaan. Kasveja ei kellarista pidä tuoda suoraan aurinkoon, vaan aluksi varjoon.

Katsojat ovatkin kysyneet, miksi itse kasvatetut taimet usein nyykähtävät, kun ne viedään ulos?

Sisällä kasvusta tulee hentoa, joten taimille on aikamoinen järkytys joutua yhtäkkiä kirkkaaseen valoon ja kylmään tuuleen. Kannattaa totutella eli karaista taimia pikku hiljaa.

Lasiterassi tai lasitettu parveke on itse asiassa hyvä taimikasvatuspaikka. Valoa on paljon ja lämpötila alempi kuin sisällä, jolloin taimista tulee valmiiksi tukevia.

”Jaanan” huolena ovat kirvat ja muut tuholaiset, jotka tuppaavat lisääntymään etenkin lasitetuilla parvekkeilla ja terasseilla.

Seisovassa, tuulettomassa ja kuumassa ilmassa kirvoilla ja punkeilla on hyvät olot. Parasta ennakkotorjuntaa on tuuletus, mutta jos tuholaisia on paljon, täytyy torjua myös muuten.

Kasvit ruiskutetaan laimealla mäntynestevedellä (2%), jota on terästetty chilillä. Yksi kerta ei riitä, vaan kanta pidetään kurissa ruiskuttamalla kasvit useampaan kertaan muutamien päivien välein, kunnes pääsee tilanteen herraksi.

Mitä kasveja suosittelet ”Tuulinen parveke” nimimerkille, joka toivoo kasvien olevan monivuotisia, kestäviä, värikkäitä ja helppohoitoisia?

Kaikkea ei voi saada, mutta lähinnä sopivin kasviryhmä taitaisivat olla maksaruohot, joita löytyy paljon erilaisia. Ne ovat monivuotisia ja taatusti helppohoitoisia. Maksaruohot kestävät myös auringon paahdetta.

Entä ”Varjoisalle parvekkeelle”, jonka ongelmana on vähäinen valo?

Vähäisimpään valoon kesäkukista tyytyvät ahkeraliisat ja uudenguineanliisat, mutta jos paikka on hyvin pimeä, kannattaa miettiä kuita vaihtoehtoja kuin perinteiset kesäkukat. Voisiko ratkaisu olla värikäslehtiset kasvit, esimerkiksi yrtit?

”Helena” haluaisi kasvattaa kesäkukkia sisällä, koska ei ole parveketta eikä terassia. Onnistuuko?

Kaikki kesäkukat viihtyvät jonkun aikaa myös sisällä. Tosin, esimerkiksi orvokit alkavat venyä lämpimässä nopeasti.

Vanhat tutut pelakat kannattaa muistaa, vaihtoehtoina myös englanninpelakuut ja tuoksupelargonit, jolla on kauniit valkoiset kukat. Uusista kesäkukista harsotyräkki on viihtynyt sisäkukkana jopa läpi talven.

”Kristiina” haluaa monivuotisen köynnöksen parvekkeelle. Eija näytti, kuinka istutetaan kärhön taimi.

Ruukun tulee olla iso, että multatilaa on riittävästi ja kasvi talvehtii varmimmin. Jotta kasvi ei kärsisi talvimärkyydestä, ruukku salaojitetaan: ruukun pohjalle kaadetaan parinkymmenen sentin kerros kevytsoraa.

Soran päälle laitetaan kuitukangasta, jotta salaoja pysyy kunnossa, ja ruukku täytetään hiekkapitoisella mullalla. Kärhöllä on voimakas juuristo, ja se istutetaan melko syvään. Tiivistys ja kastelu ja istutus on valmis.

Parvekkeella kärhö kaipaa varjoa juurilleen ja valoa versoilleen. Sitä kastellaan ja lannoitetaan säännöllisesti. Kärhöt saattavat talvehtia suojaamattakin, mutta varminta on kietoa ruukku talveksi pakkaspeitteeseen tai viedä kellariin tai muuhun viileään, mutta pakkasettomaan paikkaan

---
Ensi viikolla Puutarhaunelmia -ohjelman asiantuntijavieraana on Kauniaisten kaupunginpuutarhuri Emmi Silvennoinen. Hän vastaa pihan suunnittelua ja hoitoa koskeviin kysymyksiin.

Teksti Paula Ritanen-Närhi