20 metriä makeaa ja suolaista

Linnan juhlista tulee tuskin koskaan modernia ”Castilloa”, jossa tarjotaan cafe lattea, sushia, tapaksia, trendikkäitä juomasekoituksia ja muuta bileruokaa kuten vuohenjuusto-parmankinkku-viikunarullia. Itsenäisyyspäivä pysynee muodollisena instituutiona, joka uudistuu hitaasti.

Miksi instituution pitäisi edes muuttua? Kuka nyt kaipaisi kontrolloimatonta juhlintaa tai karnevaalimaista ilakointia, jota vietetään muutenkin pitkin vuotta. Toki kansanjuhlilla on oma merkityksensä, mutta niin on arvokkaalla, valtioon liittyvällä Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotollakin, jota tuttavallisemmin sanotaan Linnan juhlaksi.

Vieraiden joukkoon on tullut vuosien varrella muutakin väkeä kuin tasavallan eliittiä, mutta ohjelma kättelyineen ja kahvitteluineen toistetaan kuten ennen vanhaan.

Hedelmäasetelmat ovat olleet aina pöytien koristeena. Hovimestari vastaa vieläkin Linnan juhlien ruokatarjoilusta.

Kauniisti koristellut noutopöydät

Itsenäisyyspäivän 20 metriä pitkissä pöydissä on edelleen perinteistä kahvia ja piparkakkuja, pullaa, pikkusuolaisia ja erilaisia täytekakkuja ja voileipäkakkuja. Tarjolla on myös kuuluisaa boolia. 

Nykyaikainen tarjoilu sisältää toki sokerittomia, laktoosittomia ja gluteenittomia leivonnaisia. Kakkujen täytteenä käytetään Kultarannan säilöttyjä hilloja ja pakastemarjoja.

Kolmannen presidentin vaimo Ellen Svinhufvud toi kahvilta ja mantelilta maistuvan kakun kahvipöytään 1930-luvulla.

Stella Konditoria risti sen Ellen Svinhufvudin kakuksi ja valmisti sitä vuosikymmeniä.

Keväällä 2008 Stella Konditoria lopetti alkuperäisen kakun myynnin. Se koristi Linnan juhlien herkkupöytää vuosikymmenten ajan.

Alkujaan juhlatarjoiluun kuuluivat voileivät, mutta ne korvattiin 1950-luvulla  voileipäkakuilla. Syy siihen oli käytännöllinen, sillä voileipien päälliset tahtoivat putoilla tungoksessa hihoihin tai kaula-aukkoihin, kun taas kiinteä voileipäkakkua oli helpompi nauttia iltapuvussa.

Uutta 1990-luvun tarjoilussa olivat pikkulämpimät eli piirakat ja pasteijat. Presidentti Martti Ahtisaaren (1994-2000) aikana tarjoiluun lisättiin maakuntien antimia.

Vuonna 2005 voileipäkakkuja oli neljä versiota: muikunmäti-, poro-, kasvis- ja rapuvoileipäkakkuja. 

Ruokien kotimaisuus on tärkeää, ulkomailta tuodaan vain eksoottiset hedelmät.

Linnan booli

Televisiotoimittajien ikuinen kysymys juhlijoille kuuluu ”miltä booli maistuu?” 

Boolisekoituksen suunnitteli presidentti Paasikiven puoliso Alli Paasikivi yhdessä Alkon edustajien kanssa vuonna 1949. Koska resepti urkittiin selville, muutettiin koostumusta vuonna 1976. Boolin alkoholipitoisuus on samaa luokkaa kuin ruokaviinin. Alkon kerrotaan valmistavan boolin pohjan ja Linnassa lisätään siihen limonaadi.

Kahvi kuuluu suomalaiseen juhlaan

Alkujaan vieraat kävivät presidentin vastaanotolla päiväkahvien merkeissä. Presidentti Stålhberg oli näitä päiväkahvimiehiä. Vieraitakin oli vain 150.

Hän kokeili kerran iltajuhlaa vuonna 1922, mutta varsinaisen illanvieton vakiinnutti tasavallan toinen presidentti Lauri Kristian Relander, joka aloitti avec-kutsujen lähettämisenkin.

Televisiotaltioinnit todistavat vuosittain, että Linnan kutsut pikkuleipineen ja kakkuineen ovat osa suomalaista juhlaperinnettä.


Vuosien varrella ruokatarjoilusta ovat kadonneet Hanna-tädin kakut ja lusikkaleivät ja tilalle on tullut pikkusuolaisia, mutta kahvipöydän lumo säilyy.  

Linnan seremoniaa

Linnan keittiössä oli käytössä pitkään 250-litrainen kuparipannu ”Hän” kuten keittiön väki aarrettaan kutsui.

Vielä presidentti Kekkosen aikana kahvikupit ja astiat tiskattiin käsin. Tähän tarvittiin 20 tiskaajaa ja 20 kuivaajaa. Nykyään kahvi keitetään kahvikeittimillä ja koneet pesevät tiskit.

Presidentti Tarja Halosen juhlissa on ollut tarjolla reilun kaupan kahvia ja luomuteetä. Nykyisin vieraiden määrä hipoo jo 2000 henkeä. Juhliin kutsutut ovat tehneet jotakin valtion tai kansakunnan hyväksi.  Presidentin kutsu on eräänlainen vastalahja hyvästä työstä.
 

Katso myös

Elävä arkisto: Itsenäisyyspäivän vastaanottoon valmistautuminen  (1994)

Lähteet:
Linnan juhlat kautta aikojen (Helinä Hirvikorpi, Karisto Oy, 2006)
Ellen Svinhufvud (Hilkka Vitikka, WSOY, 1997)
Apu (4.12.1987)
Tiede-lehti 8/2001
YLE Arkiston kuvanauhat
valokuvat: Kalle Kultala ja Touko Yrttimaa