Jäätelö on maailman tunnetuin ruoka

Jäätelöiden maku- ja värimaailma on suuri. Herkkua voi lusikoida, särpiä, nuolla ja juodakin. Jäätelö on aina ollut juhlaruokaa, mutta useimmille se kuuluu myös arkeen. Iki-ihana uunijäätelö sopii kaikkiin vuodenaikoihin - myös juhlavaksi jälkiruuaksi.

Jäätelöiden kuningatar lienee edelleen vaalea vaniljajäätelö, vaikka rinnalle on tullut tuhansia uusia makuja.

Perinteisiä suomalaisten suosikkeja ovat vanilja, suklaa, mansikka, kinuski, lakritsa ja minttu.

Vaikka jäätelötötteröt kuuluvat enimmäkseen kesään, syödään tätä kylmää ihanuutta ympäri vuoden. Keskimäärin suomalainen syökin jäätelöä noin 14 litraa vuodessa.

Vain Yhdysvalloissa ja Australiassa syödään jäätelöä enemmän kuin Suomessa.

Taantumasta huolimatta jäätelö näyttää säilyttävän asemansa suomalaisten hemmotteluherkkuna. Suomalaiset rakastavat jäätelöä.
 

Jäätelön koostumus

Maito tai maitorasva tai kasvisöljy on jäätelön merkittävän aines. Teollisesti valmistetussa jäätelössä se tarkoittaa usein maitojauhetta, heraproteiinia ja laktoosia eli maitosokeria. Sen lisäksi jäätelö tarvitsee mm. hedelmäsokeria, sakeuttamisaineita ja erilaisia makuaineita. 
 

Historiaa ja muistoja

Jäätelön historiasta on olemassa yhtä versiota kuin kuin makuja.1700-luvulla jäätelöitä tehtiin mm. sokeroiduista appelsiinikukista, raastetusta juustosta ja parsasta. 

Ensimmäiset jäätelönvalmistajat tulivat sittemmin Italiasta. Jäätelöstä tuli arkipäiväinen tarjottava ensiksi USA:ssa.

Kun amerikkalainen Nancy Johnson vuonna 1846 patentoi jäätelökoneensa, alkoi jäätelö levittäytyä laajemmin eri kansankerroksiin. 

Kahvilakulttuurin leviämisen myötä jäätelö tuli tunnetuksi myös Euroopan maissa, sillä kuuluvathan jäätelö ja kahvila vieläkin yhteen.

Suomen ensimmäiset jäätelötehtaat olivat Suomen Eskimo Oy ja italialaissyntyisten Magin veljesten perustama Helsingin Jäätelötehdas, jotka aloittivat toimintansa vuonna 1922. Maan ensimmäinen jäätelöbaari avattiin Helsingissä Lasipalatsissa vuonna 1936.

Nykyään tähän kylmään herkkuun yhdistetään karkkia, marjoja tai vaikkapa likööriä, kun taas eräät haluavat nauttia sen kuuman kahvin joukossa.

Kermavaahto kruunaa jäätelöannoksen.

Tunnettuja jäätelöannoksia ovat Banana split, Tutti frutti ja Beach Melba. Melba-annos on saanut nimensä australialaisen oopperalaulaja Nelly Melban mukaan.

Tämän jälkiruuan loihti Savoy-hotellin keittiömestari 1900-luvun alussa.

Vanhoilla päivillään Nelly Melba järjesti suuria juhlia, jotka päättyivät aina jälkiruokaan, johon tuli vaniljajäätelöä, persikanpuolikkaita, hedelmäkastiketta, kermavaahtoa ja mantelirouhetta.

Uunijäätelö on kuin mansikkapaikka

Helppotekoinen kotiherkku on uunijäätelö, jonka voi valmistaa vaikkapa ananaksen puolikkaaseen. Nopeaan ja näyttävään jälkiruokaan tarvitset nämä:

1 kpl kypsä ananas
1/4 l vaniljajäätelöä


marenki
2 munanvalkuaista
1 dl sokeria
1 tl vanilliinisokeria

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Halkaise ananas pitkittäin kahtia. Koverra hedelmäliha veitsellä ja lusikalla sekä poista puumainen ydin. Kuutioi hedelmäliha. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi, lisää puolet sokerista, vanilliinisokeri ja jatka vatkaamista vielä jonkin aikaa. Kääntele loput sokerista marenkiseokseen.

Kuutio jäätelö. Lisää vuorotellen jäätelöä ja hedelmäpaloja koverrettuun ananaksen puolikkaaseen. Lisää valkuaisvaahtoa pinnalle niin, että se peittää jäätelön kokonaan. Laita ananas uunivuokaan ja pane se uuniin muutamaksi minuutiksi, kunnes marenki on saanut hieman väriä. Tarjoile heti.

Kokeile myös Kotikokkien (28.1.2010) rosépippurijäätelöä ja kirsikkahilloketta.

lähteet

Unelmien jäätelöherkut (Göran Söderin, George Strachal, Katarina Löfgren, 2008)
Jäätelö (Valion koekeittiö 1984)
Suomalainen jäätelökirja (Kirsti Haimila, Jaana Laitinen, Anna-Liisa Lundell, WSOY, 1989)
Suuri jälkiruokakirja (Kauppiaitten kustannus oy, 1988)