Riston luontokoulu: kirjosieppo

Toukokuun alkupäivinä pihoilta ja valoisista lehti- ja sekametsistä kuuluu ponteva laulunsäe. Kooltaan hieman varpusta ja peippoa pienempi kirjosieppo on saapunut talvehtimisalueeltaan Lounais-Afrikasta. Mustanvalkea koiras lennähtelee rauhattomasti oksalta toiselle kuuluttaessaan reviiriään. Ruskeankirjavat naaraat saapuvat muutamaa päivää myöhemmin. Kirjosieppo on hyönteissyöjä ja kolopesijä. Kirjosieppo pesii koko maassa aina Tunturi-Lapin koivikoita myöten. Kolopuiden puutteessa sitä voi auttaa ripustamalla puihin pönttöjä. Touko-kesäkuun vaihteessa naaras munii heinillä vuorattuun pesään tavallisesti 6-7 vaaleansinistä munaa. Pohjoisessa pesintä luonnollisesti käynnistyy myöhemmin. Kahden viikon haudontajakson jälkeen kololla alkaa hyörinä, kun emot saalistavat kuoriutuneille poikasille hyönteisiä ja monenlaisia muita pieniä niveljalkaisia. Reilun kahden viikon päästä ruskeankirjavat poikaset lähtevät pesästä. Kirjosieppokoiras voi houkutella useammankin naaraan pesimään, jos se löytää sopivan uuden reviirin. Se on kolonvaltaajana aggressiivinen ja saattaa ajaa vaikkapa jo pesinnän aloittaneen talitiaisen matkoihinsa. Pahimmillaan kirjosieppo voi tehdä oman pesänsä jopa tintin poikasten päälle.