Yleistä keskustelua
Miten määritätte numerot kokeissa?
01.11.2007 07:57:43
Miten määritätte numerot kokeissa?
Tässä on syksyn aikana ollut kovasti keskustelua oppilaiden arvioinnista ja numeroiden vastaavuudesta oppilaan osaamiseen. Olen itsekin joutunut omassa työssäni miettimään tätä ongelmaa. Erityisesti tämä on näkynyt silloin kun oppilas on vaihtanut koulua ja minun kokeistani hän ei saakaan yhtä hyviä numeroita kuin aikaisemmassa koulussa. Sama tilanne on tullut kohdalle silloin kun olen itse aloittanut uutena opettajana ja perinyt opetusryhmän joltain toiselta opettajalta. Oppilaiden koearvosanat ovat yleensä tällöinkin laskeneet.
Olen keskuskustellut kollegoiden kanssa heidän arviointikriteereistään ja huomannut, että samassakin aineessa on hyvin paljon vaihtelua kokeiden numerokriteereissä.
Minulla on käytössä seuraavanlainen kriteeristö, jonka sain aikoinani ohjeeksi opetusharjoittelun ohjaavalta opettajalta norssissa:
Oppilas pääsee kokeesta läpi eli saa arvosanan 5- kun hän saa 30% kokeen maksimipistemäärästä. Esimeksiksi 50 pisteen kokeesta 5-:n saa 15 pisteellä. Arvosanan 7 saa 29,5 pisteellä. Hieman helpommassa kokeessa käytän 40%:n läpäisyä. Hyvin harvoin olen joutunut alentamaan läpäisyprosenttia alle 30:n.
Osa kollegoista käyttää arvointinsa pohjana sitä, että arvosanan 7 saa puolella maksimipistemäärästä. Tämä tarkoittaa hieman yli 15 läpäisyprosenttia. 50 pisteen kokeessa pisteillä 16,5 saa tällöin arvosanaksi 6-. Ero minun käyttämäni arviointitavan ja tämän välillä on siis kokonainen numero. Ero pienenee kuitenkin korkeampia arvosanoja kohden niin, että 8:n jälkeen sitä ei juurikaan enää ole. Mutta heikompien oppilaiden kohdalla ero on siis suuri. Toisen opettajan 6:n oppilas onkin minulla 5:n oppilas ja 7:n oppilas 6:n oppilas.
Olen kuullut myös käytännöistä, joissa oppilas saa hyväksytyn koenumeron jo muutamalla pisteellä. Läpäisyprosentti voi silloin olla alle kymmenen.
Ei siis ole ihme, jos eri kouluissa oppilas voi saada samalla osaamisella eri todistusarvosanoja.
Tokihan opetussuunnitalman perusteissa on annettu kriteerit arvosanalle 8, mutta niiden kriteereiden muuttaminen konkreettisiksi pisteytysohjeiksi kokeisiin onkin sitten hankalampi juttu, ainakin minulle. Ja ongelma näissäkin kriteereissä on se, että siinä on kerrottu kyllä arvosanan 8 kriteerit, mutta muiden arvosanojen osalta kriteerejä ei ole. Eli on ilmeisesti jokaisen opettajan oma asia määritää kriteerit muiden arvosanojen osalta.
Omasta mielestäni käyttämäni arviointimalli (30%:n läpäisy) on toiminut hyvin. Hyvät oppilaat ovat sen mukaan saaneet 9:jä ja 10:jä ja toisaalta heikot ovat todella saaneet 5:a. Kokeiden ja myös todistusten arvosanojen keskiarvot ovat yleensä 7:n paikkeilla, vähän ryhmästä riippuen. Todella hyvillä ryhmillä keskiarvot ovat saattaneet olla lähellä tai jopa yli 8:n ja heikoilla 6:n paikkeilla. Ja omasta mielestäni nämä keskiarvot ovat varsin hyvin kuvanneet ryhmien tasoeroja.
Ehkä joku saattaa pitää omaa arviointitapaani tiukkana ja kovana, mutta toisaalta en halua alentaa omaa ammattitaitoani ja ainettani sillä, että annan oppilaille helpolla hyviä arvosanoja.
En kuitenkaan pidä tätä käytäntöäni ainoana oikeana ja olenkin joutunut paljon pohtimaan sen oikeellisuutta.Siksi olisinkin erittäin kiinnostunut kuulemaan mitä mieltä oletta näistä esittämistäni kolmesta arviointitavasta (1. 5-=30% maksimipisteistä, 2. 7=50% pisteistä ja 3. 5-=muutama piste) ja miten te muut määritätte kokeissa arvosanat.
Tutustu hyötyihin
Tutustu uudistettuun Oppimiseen!
Uusi palvelu kokoaa yhteen Oppimisen ja Opettaja.tv:n sisällöt. Myös paljon uutta!
Tietoa TV-ohjelmista
Juttuarkisto
Muualla Ylessä
Kommentit
johrau 04.11.2007 18:54:50
Sama 30%:n taulukko
Sama 30%:n taulukko käytössä 7.-9. luokilla. Pientä narinaa saa oppilailta kuunnella tiukkuudesta, mutta muuten toimii hyvin.
esaharma 06.11.2007 14:08:52
Kalenteripäiväkirjojen
Kalenteripäiväkirjojen lopussa on tavannut olla taulukoita, joista olen laskeskellut toisten olevan 20% ja toisten 40%. Minulla on arvioitavana bg-aineita sekä lukiossa että yläkoulussa. Yläkoululaisilla olen käyttänyt 20%:n -suoraa ja lukiolaisten kanssa 30%:n. Minusta ne ovat toimineet ihan hyvin, sillä jo useamman vuoden kokemuksella olen voinut lukiolaiste tuotoksista arvioida, että jos opiskelija saa kaseja kokeista, ovat mahdollisuudet M:ään hyvät, jos taso pysyy samana. Vastaavasti 9:n oppilaan suoritukset ovat E-tasoa, ja 10:n L:ää. Mikään ei kuitenkaan ole niin yksioikoista, että pelkkä arviointitaulukko ratkaisisi pulmaa. Muuttujina ovat edelleen koekysymykset ja mitä vaaditaan yksittäisten kysymysten vastaukseksi.
MjF 10.11.2007 13:51:48
Kokeet eivät onneksi ainoa suoritustyyppi
Useissa aineissa (esim. äidinkielessä, taideaineissa) arvostellaan tuotoksia, joissa ei ole oikeita vastauksia tai aina edes tarkkaa oletusta siitä, millainen työn pitäisi olla. Esim. ainekirjoituksessa annetaan melko vapaa tehtävänanto, jonka pohjalta voi kirjoittaa hyvinkin erilaisia tekstejä. Oppilaan varsin odotetaan luovan jotain omaperäistä eikä vain kopioivan mallia.
Arvostelulle on toki olemassa kriteerit , mutta arvosteltava työ (esim. kirjoitelma, esitys, tutkielma, piirustus...) on enemmän kuin arvosteltavien osien summa. Tällöin tarkka pisteytys ei ole mielekästä, sillä kun kokonaisuus ratkaisee, voi yhdenkin osa-alueen heikkous romuttaa kaiken ja vastaavasti jokin selkeä vahvuus hyvittää erilaisia puutteita.
Mahdollista on myös, että suorituksessa ei ole mitään vikaa, mutta ei myöskään erityistä ansiota. Tällöin virheetön suoritus voi saada saman arvosanan kuin sellainen, jossa on paljonkin virheitä mutta lisäksi myös erityisansioita.
Luonnollisesti tällaisien tehtävien arvostelussa opettaja joutuu tulkitsemaan oppilaan tuotosta ja myös arvottamaan sitä jostain näkökulmasta, jolloin arvostelua ei voi pitää täysin objektiivisena. Mutta se ei välttämättä tarkoita sitä, että arvosana annettaisiin pärstäkertoimen mukaan, vaan kysymys on opettajan näkemyksistä, jotka liittyvät opetettavaan asiaan.
Jos haluaisi eliminoida kokonaan opettajan subjetiivisen näkemyksen, olisi monivalintatehtävä varmasti paras tapa mitata osaamista, sillä siinä oppilaan tuotos on selkeästi mitattavissa eikä siinä ole mitään tulkinnanvaraista. Mitä sellainen koe sitten lopulta mittaisi, onkin toinen juttu.
batcomexe 20.11.2007 12:05:01
xxx
Muuttujina ovat edelleen koekysymykset ja mitä vaaditaan yksittäisten kysymysten vastaukseksi.
Minusta koekysymyksissä tulee juuri koekysymysten avulla asettaa ne oppilaat paremmuusjärjestykseen. Mutta toisaalta sitten antaa mahdollisuus oppilaille, joilla on vaikeuksia, vastata jokaiseen kysymykseen.
Itse opetan matemaattisia aineita ja turhan paljon opettajat tekevät kysymyksiä sellaiseksi, joissa joudutaan kirjoittamaan pitkiä esseitä (miten huomioidaan kirjoitusongelmaiset, dysleksia?). Esseevastauksiin pitää suoda myös mahdollisuus siihen, että oppilas voisi vastata käsitekartan tai muun avulla, jossa opettaja näkee, onko oppilas ymmärtänyt asian sen sijaan, osaako oppilas kirjoittaa pitkän esseen.
Mutta mitä tulee yleisiin asteikkoihin, niin minusta 20%:n minimi on aika vähäinen. Matemaattiset aineet kumuloituvat, ja jos oppilas ei ole oppinut kuin 20% aihealueesta, tietää se jo seuraavassa kurssissa ongelmia. Saati kun siirrytään ala-asteelta yläasteelle, jossa jo pitäisi osata peruslaskusäännöt ja jossa uutta asiaa tulee enemmän joka pohjautuu aiempaan tietoon.
Lukiossa edellytän vähintään sitä 40%. Jos lukioon tulee, niin töitä pitää tehdä. 40% täyttyy kyllä niidenkin oppilaiden kohdalla, jotka eivät ole kaikkea sisäistäneet, kun koekysymysten laaditaan riittävän laajasti, jolla testataan juuri sitä, mitä oppilaat ovat oppineet ja joilla saadaan oppilaat paremmuusjärjestykseen.
Paremmuusjärjestys tarkoittaa siis oikeudenmukaisuutta. Ei sitä, että katsotaan, kuka on hyvä ja kuka huono.
kirppu2 03.01.2008 22:23:03
Arviointi
Voi kiitos keskustelunavauksestasi! En ole saanut aiemmin vastattua, joten voi olla ettei tätä vastausta kukaan edes huomaa. Sanon silti, että tämä on minusta oikeasti tärkeä asia, josta ainakin minä todella kaipaisin keskustelua. Itse olen alakoulun puolella, ja olen järkyttynyt siitä, miten mielivaltaista ja satunnaista arviointi siellä on. Jonkin verran on käytössä yhteisiä kokeita (kirjojen), mutta niissäkään ei ole mitään arviointiskaaloja, saati sitten pisteytysohjeita yksittäisiin vastauksiin. Poikkeuksena on kielet, joissa sitten arviointi ilmeisesti onkin yhtenäisempää ja myös arvosanat 4-6 ovat käytössä niin kokeissa kuin todistuksissakin.
Helpointahan on, kun kaikille voi antaa hyviä arvosanoja. Eivät vanhemmatkaan käy kimppuun. Minulla vain ei vieläkään luonto anna periksi sitä tehdä.
kirppu2 09.01.2008 17:21:23
Arviointi
Voi harmi, ettei tämä ole herättänyt enempää keskustelua.
Toisaalla netissä on vanhempainpalstalla kysymys, kannattaisiko lapsi mukauttaa, kun sillä on seiskoja kokeessa. Kysyjä on saanut jo useita vastauksia, mm. joku kertoo kouluaikaisista matematiikan oppimisvaikeuksistaan: hän sai kuutosia-seiskoja.
Siis ihan totta! Olenko minä hirviöope, kun minulla seiska on kokeesta ihan kelpo numero, ja todistuksessakin oppilailla on kuutosia ja joskus viitosiakin? Ihan normaaleilla, joskin laiskanpulskeilla oppilailla. Siis että jos ei ole nähnyt yhtään vaivaa, niin koetulos voi hyvin olla 6-7, vaikka kykenisi parempaankin.
Ja mukauttamista mietin lähinnä viitosen oppilaille - tai ehkä oikeammin nelosen, eli niille jotka eivät oikeasti voi oppia samaa kuin muut ainakaan samassa tahdissa.
Kyse on siis alakoulun yläluokista, luokista 3-6.
Minusta tämä on oikeasti ongelma, enkä ymmärrä miksei asiasta puhuta. Siis siitä, että opettajat voivat antaa numeroita ihan millaisella skaalalla haluavat. Mielellänihän minäkin parempia numeroita antaisin - alanko vain antaa? Siis että jos on ihan jotakin edes osannut niin saa seiskan? Esimerkiksi Laskutaito-sarjan kokeissa yksi piste = plussa, näin epäilen kyllä monen arvioivan. Sillä keinolla nelosen saaminen on kyllä jo ihme! Mutta sekö on tarkoituskin?
rpirkko 14.01.2008 18:20:34
Numeron määrittäminen kokeessa
Hei!
Olen vuosikausia käyttänyt samaa 30 tai 40% (kokeen vaikeudesta riippuen) muuntotapaa ja todennut sen varsin kelvolliseksi.
meroin 30.01.2008 14:48:57
nuoren open kommentti
Minun kokemukseni tuosta 30% läpäisyrajasta on toimiva. Kerron aina oppilaille kokeenpalautuksessa läpäisyrajan, ja kautta linjan he ovat pitäneet sitä reiluna. Jos joskus olen joutunut laskemaan rajaa (olen tehnyt huonon kokeen), ovat he ihan ihmetelleet, että noinko vähän piti saada...! Luokkani ovat 7-9 ja aineet biologia ja maantiede. Olen myös näyttänyt oph:n kriteerejä arvosanalle 8 ja siitä ollaan sitten yhdessä mietitty, että yhtä sun toista pitää hallita että sen kasin ansaitsee. Olen aina painottanut, että seiska ja kasi ovat oikeasti hyviä numeroita.
ohakola 21.02.2008 16:30:22
mistäs olette taulukon hankkineet
Itse olen juuri aloittelemassa ruotsin ja englannin aineenopettajan vuoden kestävää sijaisuutta yläkoulussa ja tulen myös opettamaan muutaman alakoulun kurssin a-ruotsia ja englantia. En ole vielä ihan valmis ao,joten esim kokeiden tarkistaminen jännittää ja mietityttää. Olen nähnyt yhden version 30% taulukosta,mutta haluaisin ihan oman version siitä itselleni. Saakohan sitä tilattua jostain? Helsingin yliopistossa ei ainakaan perusharjoittelussa taulukkoa jaeta..
karikrook 23.02.2008 11:13:06
Valmiista taulukoista
Opettajan päiväkirja-kalenterin takasivuilla on muutamakin pisteytystaulukko.
Printelin päiväkirjan 1-taulukon läpäisyprosentit vaihtelevat omien laskujeni mukaan 12%:sta 16%:iin. Kakkostaulukko on tiukempi ja siinä läpäisyprosentit ovat 35:stä ylöspäin.
Eli kumpikaan ei omasta mielestäni oikein sovellu. Ykköstaulukko on liian helppo ja kakkonen liian tiukka. Itse olen tehnyt excel-taulukkoon ohjelman, joka laskee automaattisesti oppilaan arvosanan. Siinä voi myös itse säätää läpäisyprosentin. Jos joku on kiinnostunut siitä, niin lähetän sen kyllä mielelläni sähköpostissa.
Ylipäätään on hyvä huomata, että hyvin monet ovat samoilla linjoilla kanssani. Tämä on mielestäni hyvin tärkeä aihe, joka jostain syystä ainakin omassa opettajankoulutuksessani ohitettiin hyvin vähällä.
kirppu2 25.02.2008 20:40:50
Excel-taulukko
Olisin tosi kiinnostunut saamaan sen! Esimerkiksi osoitteeseen kotiviestit@jippii.fi . Olisipa ystävällistä, jos viitsisit laittaa. Kiitos jo etukäteen!
syyspuolukka 28.02.2008 22:15:08
minäkin haluaisin...
...tuon 30% taulukon. Viitsisitkö lähettää? Kiitos!
timjoo@phnet.fi
ohakola 01.03.2008 20:42:35
taulukoista
Hienoa. Olen kiinnostunut, sillä itsekin joudun nyt uusintaan tekemään hieman helpotetun kokeen muutamille (eivät ole koskaan yltäneet kuin korkeintaan 7½ arvosanaan, joten kokeen maksimiarvosanaksi määrittelen tuon). Excel on oiva apukeino :) Jos sinulla on jotain jo valmiina,minä ainakin voisin vastaanottaa ilo mielin tuommoisen. s-posti: outi.hakola at helsinki.fi
pirre52 09.03.2008 17:35:46
Excel-taulukko
Tosi kiva kun arviointi on noussut esille. Minäkin olen käyttänyt milloin mitäkin taulukkoa, mutta tuo excel-taulukko olisi kiva saada.
karpirjo@hotmail.com
eopex 13.03.2008 22:25:36
koe numerot
Moni keskusteluun osallistunut ja 30% taulukkoa käyttävä on varmaan yläkoulun opettaja tai ainakin yleispuolen opettaja.
Itse erityisluokanopettajana olen miettinyt, mitä taulukkoa itse käyttäisi kun tuntuu tuo 30%-taulukko liian tiukalta.
Mielelläni ottaisin exel-taulukkosi..jos vaikka saisin siitä mallia oman taulukon tekemiseen. sini_e@hotmail.com
Sahlgren 14.03.2008 22:21:31
Arvostelu ja pistetaulukot
Arvostelu ja sen perusteet on tärkeä asia, josta olisi hyvä päästä parempaan yhteisymmärrykseen valtakunnallisesti myös käytännön tasolla. Suotavaahan olisi, että esimerkiksi myös arvosanat 5 tai 7 tarkoittaisivat samaa eri puolilla maata vähintään saman oppikokonaisuuden (esimerkiksi lukion tietyn kurssin) arvosanoina. Toivon, että tähän aiheeseen ja sen eri aspekteihin on mahdollisuus palata myöhemmin. Nyt vain muutama kommentti taulukoista.
Opiskellessani aineenopettajaksi OKL:ssä Helsingissä saimme didaktikko Leena Vauriolta arviointikurssilla kopiot Tempus-lehden numerossa 6/1993 ilmestyneistä taulukoista. Siellä olivat niin peruskoulun 20 %, 30 % ja 40 % taulukot, kuin myös lukion 50 % ja 60 % (!) taulukot.
Tuntematta tarkemmin Suomen arvosanaskaalan 4-10 historiaa on silti helppo havaita, että se alkujaan perustuu 50 % skaalaan ja on siten hyvin looginen. Kun opintokokonaisuuden tavoitteet on saavutettu täysimääräisesti (pistearvioinnissa 100 % mahdollisista pisteistä), saadaan arvosana 10. Kun oppimäärästä on saavutettu puolet (pistearvioinnissa 50 % mahdollisista pisteistä), saadaan arvosana 5. Arvosanat 6-9 asettuvat sitten täsmälleen näiden ääripäiden väliin vastaavien prosenttien (60 %, 70 %, 80 % ja 90 %) kohdalle. Jos oppimäärästä on omaksuttu alle 50 % saataisiin vastaavasti arvosanat 4, 3, 2 ja 1. Suomessa on kuitenkin sovittu siitä, että näitä arvosanoja ei enää erotella toisistaan vaan kaikkia merkitään yhteisesti yhdellä hylätyllä arvosanalla 4.
Tästä peruslähtökohdasta on sitten johdettu esimerkiksi mainittu peruskoulun 20 % taulukko, jossa siis alimman hyväksytyn arvosanan 5 saa tuloksella 20 %, 6:n tuloksella 45 %, 7:n tuloksella 65 %, 8:n tuloksella 80 % ja 9:n tuloksella 90 %. Kuten näemme vastaa tämä taulukko yläosassaan 50 % taulukkoa mutta on alaosassaan huomattavasti lievennetty.
Itse olen yleisesti ottaen sitä mieltä, että vähintään perusopetuksen 8. luokasta lähtien tulisi arvioinnin lähtökohdaksi ottaa puhdas 50 % taulukko. Samalla tulee tietenkin huolehtia siitä, että kurssien oppimäärät ja tavoitteet eivät paisu sellaisiksi, että ns. normaalilla hyvällä oppilaalla ei ole mahdollisuutta saavuttaa arvosanaa 8 tai että heikommalla mutta ns. normaalilahjaisella ja riittävän ahkeralla oppilaalla ei ole mahdollisuutta saavuttaa arvosanaa 5. Erityisen tärkeää on, että skaalan yläpäässä ei normaalissa arvioinnissa sallita erityisiä lievennyksiä. Se on oleellista niin oppilaiden kuin myös perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten valtakunnallisen yhdenvertaisuuden ja yleisen oikeudenmukaisuuden kannalta. Oppilailla on oikeus saada realistista arviointia tietojensa ja taitojensa kohtaan. Kaikkien oppilaiden tulee riippumatta heidän asuinpaikastaan myös voida luottaa siihen, että se arvosana, minkä he saavat, on samanarvoinen koko maassa. Silloin on esimerkiksi mahdollisuus hyväksyä järjestelmä, jossa toisen asteen jatko-opiskelupaikat jaetaan vain ja ainoastaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon mukaan. Tätä vaatii erityisesti sellaisten koulujen ja opettajien oppilaiden oikeusturva, jotka ovat arvioinnissa toisiin verrattuna "tiukempia", vaikka itse asiassa arvioivatkin juuri niin, kuin heidän tulisikin arvioida.
jekos 18.03.2008 21:15:51
Valmis taulukko!
Olisin myös kiinnostunut tuosta exel-taulukosta.
Kiitos jos saan sen.
J3nni@luukku.com
pythagoras 19.03.2008 21:41:20
Arviointi ja taulukot
Ihan alkuun: Nimimerkille karikrook (mikä lienee myös nimenne) kiitos erinomaisesta aiheesta. Olen kanssanne hyvin pitkälle samoilla linjoilla. Vaan entäs seuraava: Toimin erityisluokanopettajana, ja yksilöllistäminen jne. huomioonottaen arviointi kuuluu toki minullekin. Aiemmin toimin mm. alakoulun luokanopettajana varsin pitkään. Olen jo kauan pohtinut ja tuuminut tätä ns. arviointia: Milloin me opettajat arvioimme todella ja aidosti yhden yksittäisen oppijan omaa edistymistä ja siis OPPIMISTA (suhteessa hänen aiemmin osaamaansa), ja milloin taas arvioimme oppijaa osana massaa, ja siten hieman vinoutuneesti yksilön edistymistä ja oppimista verrattuna tämän massan ("keskiarvon") edistymiseen ja oppimiseen...? Toivon, että mahdollinen lukija ymmärtää, että tiedän ja tiedostan toki arvioinnin kokonaisvaltaisuuden - ja siis esim. kyseessä olevien taulukoiden tarpeellisuuden esim. jotta arviointi olisi vaikkapa vain yhden opetusryhmän osalta oikeudenmukaista ja tasa-arvoista. Vain olenko täysin yksin jos pohdin, että arviointi on usein "oikeusmurha" yksilön kohdalla vaikka se esim. opetusryhmän kokonaisuuden näkökulmasta olisikin oikeudenmukainen ja vähintäänkin kohtuullinen....?!
salla10 08.10.2008 13:08:57
pistetaulukko excelinä
mielellään, kiitos
anita.leppiniemi@gmail.com
linneaborea 12.10.2008 17:39:18
Pistetaulukko netissä
Oheisesta linkistä löytyy mielestäni hyvä pistetaulukko, jossa pystyy varioimaan maksimipisteiden ohella prosentin itse.
http://matematiikka.net/general/arviointi.php
opeyeo08 11.01.2009 12:16:13
Vieläkö voisit lähettää tuon taulukon...?
Hei,
jos suinkin mahdollista, niin voisitko lähettää minulle Excel-taulukon arviointia helpottamaan. Löysin keskustelun googlettamalla ja keskustelusta näyttää vierähtäneen jo tovi... Meiliosoitteeni on minna.huhdanmaki@kolumbus.fi
Ystävällisesti Minna
Vierailija 22.04.2009 12:42:35
Erittäin asiallinen ja
Erittäin asiallinen ja järkevä kannan otto ( kerrankin ). Lukioarvostelu on valtakunnallista ja syventävien kurssien numeroiden tulisi viimeistään ennustaa, mikä arvosana yo-kokeesta on tulossa. Esim. 8 ennustaisi m:ää ja 7 c:tä jne. Näin olen ymmärtänyt vanhemman tyttäreni puheesta, joka on käynyt lukion . Lukiolaisen ja peruskoululaisen tulisi olla samalla linjalla arvostelun suhteen asuipaikasta riippumatta.
Nyt vaan oman paikkakuntani lukiossa on niin, että jokainen opettaja samassakin aineessa saa arvostella parhaaksi katsomallaan tavalla. ( Poikani käy kyseistä lukiota ). Erot ovat parin numeron luokkaa eli riippuu opettajasta, minkä arvosanan saa. Löysän linjan pitäjät vetävät oppilaita omiin ryhmiinsä. Jos nuoremmatkin tyttöni päättävät ensi vuonna mennä lukioon, joudun esittämään heille lähipaikkakunnan lukioita, jonne on matkaa kyllä yli 75 km.. En kerta kaikkiaan pistä tyttöjä paikkan, jossa arvosanan saanti on riippuvainen siitä, kenen kurssille sattuu joutumaan tai pääsemään. Tästä on meidänkin perheessä kärsitty jo kahden opiskelijan edestä- Peruskoulussa 50% on kyllä rankan kuuloinen prosentti. Eli yhteenvetona:
On syytä olla huolissaan asuinpaikasta riippuvasta arvostelusta, mutta vielä enemmän on syytä olla huolissaan siitä millaiset erot arvostelussa koulujen sisällä on . . Missä opettajien niin paljon puhuttu moraali?
Terveisin huolestunut oppilaan äiti, joka on todella ilahtunut napakasta linjastasi ja toivoo, että laittaisit kirjoituksesi Hesarin yleisönosaston palstalle. Asia olisi tuulettamisen tarpeessa.
Vierailija 08.10.2009 20:32:25
Saisiko vielä sen kuuluisan tekemäsi Excel-taulukon?
"Googlasin äsken "pistetaulukko peruskoulu" ja päädyin Sinun kommenttiisi.
Voitko vielä laittaa sen taulukon minullekin?
t. Henri H/ Hirvonen7@gmail.com
Vierailija 28.10.2009 16:36:30
Koulussa oli aika tiukka
Koulussa oli aika tiukka arviointi, 19/23 pistettä = tyydyttävä
annedee 17.11.2009 14:52:47
arvosanoista
Jos laitat googleen hakusanan arvosanataulukot, niin saat taulukon, johon voit itse laittaa pisteet ja prosentit. Tosi helppoa.
Vierailija 18.11.2009 21:10:13
Eihän hyvänen aika
Eihän hyvänen aika oppilasta mukauteta ( = yksilöllistetä ) 6-7 tasolla! Omassa kunnassani ja koulussani yksilöllistämisen raja on tiukka.
On todella hyvä, että arvioinnista on alettu keskustella. Jo näistäkin kirjoituksista näkee, että käytäntöjä on kyettävä yhtenäistämään.
Vierailija 09.12.2009 20:12:48
Puolet täytyy hallita
Tämä arvosanakeskustelu on todella mielenkiintoinen! Olen itse erityisluokanopettajana yläluokilla ja käytän raa'asti 50 %:n taulukkoa. Puolet täytyy osata, jotta pääsee kokeesta läpi. Uusintoja olen pitänyt kyllä, eli ekstratyötähän se vaati alussa, kunnes oppilaat ymmärtävät että on ihan oikeasti pakko lukea. Tämä taas mahdollistaa sen, että jos kokeista tulee arvosanaksi esim. 6 linjaa, niin todistukseen voi hyvällä omalla tunnolla laittaa 7 (jos tunneilla työskentely on onnistunut).
Yksilöllistämisistäkin on täällä puhuttu, nämä tähtinumerothan tosiaan ovat yleisopetuksen numeroiden "alapuolella", eli 10* ei yllä yleisopetuksen arvosanaan 5. Käytännössähän asia ei ole aina näin, mutta teoriassa näin homma menee. Joten ei 6-7 arvosanoja saavaa oppilasta kuulu yksilöllistää.
Vierailija 04.10.2010 13:27:57
Excel-taulukko
mulle myös:
du.gamla@mymail.fi
Vierailija 09.10.2010 17:32:38
Alaluokilla lukuaineissa
Alaluokilla lukuaineissa perusohje on, että jos jotain osaa niin pääsee läpi eli 0% -taulukko.
Taulukot eivät valitettavasti ratkaise alkuperäistä ongelmaa, koska joka opettajalla on erilaiset ja eri vaativuustasoa edellyttävät kokeet. Siis millä tehtävällä mittaa osaako oppilas erinimisten murtolukujen yhteenlaskua: 1/2+1/3 vai 2/3+3/4???
8+ hyvä osaamisen kriteerit ovat valitettavasti ammattitaidottomasti laadittuja, jolloin niistäkään ei ole apua. Annetun tiedon perusteella ei pysty määrittämään esim. mitä vaaditaan ysiin tai kymppiin.
Toisaalta vain sitä saa arvioida, mitä on opetettu. Näinhän meistä jokainen toivoisi oppilaana.
Ydin ongelma on siis itse kokeet.
Ainoana tasapuolisena ratkaisuna on ns. valtakunnalliset kokeet.Eri kursseista opettajille voi jakaa vuosittain tmt "kokeet", joita voi pitää opetukseensa sopivassa tilanteessa. On oikeastaan kummallista, että ylin taho tuota tiettyihin aineisiin ns. peruskokeita opettajien opetuksen tueksi. Niiden ei tarvitsisi olla sitovia, mutta se, että joudutaan turvautumaan kirjantekijöiden koesetteihin on mielestäni hataraa johtamista.
nim. kirjantekijä
Vierailija 01.11.2010 10:51:29
Prosenttitaulukko
Jos löytyy se excell niin keplaisi minullekin. Ja erityisesti kaipaisin prosenttitaulukosta osviittaa. Minllä prosenttimäärällä saisi minkäkin numeron.
annaantto@luukku.com
Vierailija 17.11.2010 20:17:47
excel-taulukko
Hei! Lähettäisitkö minullekin sen käyttämäsi taulukko-ohjelman. Kiitos! jutta.pirhonen@jkl.fi
Vierailija 29.11.2010 11:40:15
Entä lukiossa?
Ja nimenomaan vieraan kielen kokeissa. Käyttävätkö kaikki opet tylysti 50% taulukkoa, joilla kohtalaisen hyvätkin oppilaat näyttävät saavan aika kehnoja numeroita. Olen käyttänyt, mutta paha mieli siitä tulee itselle ja oppilaille.
Ja taulukkovinkki. Googlaa "wsoy arvosanalaskuri". Kätevä vempele.
Vierailija 02.12.2010 23:08:57
Taulukko
Tässä olisi minun laatimani taulukko. Excelversiosta en mene takuuseen, kun itse käytän vain OpenOfficea.
Taulukko ei ole mitenkään tyylillä pilattu. Soluihin B62 ja B63 tulee huonoimmat ja parhaimmat pisteet ja soluihin C62 ja C63 vastaavat arvosanat. B- ja C-sarakkeeseen kirjoitan oppilaan nimen ja pisteet. G-sarakkeeseen ilmestyy arvosana lineaarisena funktiona. Sarakkeet D-F on piilotettu, niissä on laskutoimituksia jonka tuloksena on G-sarakkeen arvosana ½-merkkeineen.
Lopussa on vielä pistetaulukko rivistä 65 alkaen.
OpenOffice:
http://www.sendspace.com/file/vbuude
Excel:
http://www.sendspace.com/file/nm87sa
Vierailija 13.12.2010 21:23:41
Arviointi
Mukavaa tietää, kuinka muut arvioivat, kun itse olen saanut kuulla, että arviointi on tiukkaa. Itse olen kymmenen vuoden kokemuksella huomannut, että alle 30 % taulukkoa ei voi käyttää arvioitaessa lukion reaaliaineita, muuten oppilaille jää liian ruusuinen kuva osaamisestaan. Ylioppilaskirjoitusten tulosten kanssa oppilas on ihmiessään, jos on käytetty löysää kurssiarviointia! Oma kuvitelma osaamisesta ja todellisuus eivät tällöin kohtaa.
Tiedän, että yläasteella käytetään 20 % ja alle 20 % taulukkoa, se antaa oppilaille kuvan siitä, että he osaavat hyvin, vaikka eivät todellisuudessa tiedä mitään. Lukiossa on sitten tiukkaa, kun ei olla opittu lainkaan tekemään töitä. Perusopetukseen ja lukioon pitäisi saada yhtenäinen linja arviointiin, esim. joka aineessa käytettäisiin 30 läpäisyprosenttia perusopetuksessa ja lukiossa 40 %. Tällöin jatko-opintojen kanssa oppilaat eivät olisi ihan ihmeissään. Lisäksi vanhempien jatkuva valittamien perusopetuksen koe- ja todistusarvosanoista voisi myös vähentyä.
Oppimista ei tapahdu, ellei oppilas opettele asioita ja prosessoi niitä. Tätä aivoissa tapahtuvaa prosessointia ei varsinaisesti voida mitata, joten on tyydyttävä tietojen arviointiin!
Vierailija 14.12.2010 11:24:51
Oppimisen mittaaminen ja kokeet
Kaikissa näissä keskusteluissa verrataan oppilaiden osaamista oman luokkansa sisällä. Kuinka hyvin opettajan itse laatima koe vastaa opetettavan aihealueen vaatimustasoa yleisimmin? Yleensä esim. matematiikan valtakunnallisissa kokeissa oppilaat suoriutuvat huonommin kuin heidän numeronsa edellyttäisi.
Kokeesta annettava arvosana riippuu tietenkin kokeen vaikeustasosta, ei siitä montako pistettä siitä on saanut. Nythän on valtakunnallisesti määritelty mitä numeron kahdeksan oppilaan tulee osata, liekö tuosta ollut apua.
Vierailija 14.12.2010 13:16:06
Into Koulumieli
Kaikki ohjeet ovat jonkun opettajan omasta päästään ottamia. Ei ole olemassa mitää lakisääteistä taulukkoa. Koekysymykset vaihtelevat, on vaikeita ja helppoja kysymyksi. Jos kokeessa on vain helppoja kysymyksiä, saa tiukankin opettajan asteikolla hyviä numeroita ja päinvastoin.
Arvostelussa pitäisi verrata valtakunnallisiin tavoitteisiin, mutta sieltäkään ei opettaja löydä apua asteikon tai edes koekysymysten laadintaan. Kokeen lopputuloksissa yleensä pitäisi olla kaikkia numeroita, myös nelosia, viitosia ja kymppejäkin.
Vierailija 26.12.2010 20:18:46
Kokeet, numerot ja arviointi
Tämähän onkin erittäin mielenkiinoinen keskusteluketju ja ikuisuusaihe koulussa!
Aika harvat kirjoittajat viitaavat Opetussuunnitelmaan, jota meidän tulee noudattaa arvioinnissa. Kokeiden numerot ovat vain yksi oppilasarvioinnin osa-alue. Määritelmät arvosanoille ja hyvään osaamiseen ovat aika selkeästi opisissa.
Arvioinnissa täytynee yleisesti pyrkiä jakautumaan, joka tuntuu normaalilta, mitä se onkin... Vaikka oppilasarvioinnin tehtävä on ohjata opiskelijaa yksilöllisesti, täytyy arvosanojen olla jotenkin yhteismitallisia. Lähtökohtana tämä on jo aika mahdoton, eikä numeroarviointi kokeessa tai todistuksessa ole koskaan aivan täsmälistä ja kaikille oikeaa, väitän.
Luokanopettajana laadin moneet kokeet itse, jotta tehtävät olisivat mielekkäitä ja monipuolisia. Laitan kokeen jakautuman numerojanalle, josta näen kokeen vaikeustason silmämääräisesti. Sitten on vain haettava seiskan taso noin puoliväliin jakautumaa. Oletettavasti näin menetellen kokeen arviointi on useimmille suhteelisen relevanttia.
Vierailija 10.01.2011 18:04:44
Arviointi
Tiedän, että yläasteella käytetään 20 % ja alle 20 % taulukkoa, se antaa oppilaille kuvan siitä, että he osaavat hyvin, vaikka eivät todellisuudessa tiedä mitään. Lukiossa on sitten tiukkaa, kun ei olla opittu lainkaan tekemään töitä. Perusopetukseen ja lukioon pitäisi saada yhtenäinen linja arviointiin, esim. joka aineessa käytettäisiin 30 läpäisyprosenttia perusopetuksessa ja lukiossa 40 %. Tällöin jatko-opintojen kanssa oppilaat eivät olisi ihan ihmeissään.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siitä, että liian alhaisista taulukoista kärsii myöhemmin. En tiedä mitä taulukkoa yläasteellani käytettiin, mutta sain aivan liian helposti hyviä numeroita. Kärsin siitä erityisesti lukion ensimmäisellä luokalla, kun vaatimus rajat yllättäen nousivat 50%:iin. En vain ollut aikaisemmin joutunut tekemään töitä niin paljoa arvosanojen eteen kuin todellisuudessa olisi pitänyt. Lukion päättötodistukseen arvosanojeni keskiarvo laskikin lähes kahdella numerolla, joka todellisuudessa olikin lähempänä oikeaa tasoani.
Vierailija 11.01.2011 23:42:20
Koulumieli
Ymmärrän, että näitä huonoja numeroita tulee. Ihmetyttää vain, että miksi niitä"PITÄÄ" tulla. Kokeellahan arvioimme, myös omaa opetustamme...
Vierailija 01.02.2011 19:08:32
excelltaulukko
Jos mahdollista saada se vielä? Kiitos! anttipekka25@hotmail.com
Vierailija 04.02.2011 00:08:08
Jere P.
Saan aina 4½ XDDDDDDDDDD
Vierailija 05.02.2011 14:40:15
Vielä taulukoista
Kiva kuulla muidenkin mielipiteitä! Olen ollut jo pitkään äikän opettajana yläkoulussa ja aina välillä arvostelua pohtii enemmänkin. Itse käytän mieheni exceliin laatimaa taulukkoa, jossa maksimipisteet ja prosentin voi itse muokata ja olen sen hyväksi havainnut. Yleensä läpipääsyn prosentti on asettunut sinne 35 prosenttiin, hiukan oppilaiden tasosta ja kokeen vaikeudesta riippuen.
Olen kuitenkin vertaillut kielten taulukoihin, joissa taulukkoa on hieman mukautettu, jolloin se voi olla yläpäästä jo paljon tiukempi. Tästä olisi kiva kuulla mielipiteitä, että käytättekö arvioinnissa lineaarista suoraa taulokkoa vai mukautatteko niin, että hyviä arvosanoja tulee vähemmän? Eroja voi olla juuri numeron verran tietyssä kohtaa taulokkoa (minulla vertailussa oli oma, lineaarinen excell-taulukkoni ja ilmeisesti Sukolin kieltenopettajille tekemä taulukko). Hyvä että on keskustelua!!!
Vierailija 07.02.2011 15:05:27
Arvosanalaskuri
Vinkki!
Laitapa Googleen hakusanaksi arvosanalaskuri ja sitten klikkaus WSOY:n sivuille. Laita kokeen pistemäärä laskuriin ja saat klikkaamalla taulukon. Voit muuttaa prosentteja haluamaasi suuntaan.
Kätevä varsinkin silloin, kun kokeen kokonaispistemäärä on epämääräinen (esim. 67).
sohvi (ei varmistettu) 21.03.2011 11:16:05
Sain kokeesta 7+ mutta
Sain kokeesta 7+ mutta sitten ope vaihtoi sen 7,5.... kumpi on parempi?
Vierailija (ei varmistettu) 21.03.2011 22:48:01
7,5
Sain kokeesta 7+ mutta sitten ope vaihtoi sen 7,5.... kumpi on parempi?
7,5 on parempi. 7+ on vähän niinkuin 7,25
Vierailija (ei varmistettu) 15.04.2011 23:14:14
Millainen koe sellainen arvostelu
Hienoa nähdä asiallista keskustelua arvioinnista! Opetan itse lukiossa enkä osaa juurikaan ottaa kantaa muihin kouluasteisiin.
Käytän itse matematiikan arvioinnissa 20 % tai 25 % arvostelua vähän kokeen tasosta riippuen. Koskaan ei ole tarvinnut 25 % "tiukemmin" arvostella - usein on ollut järkevää hieman löysätä lisäksi esimerkiksi kokeen maksimipisteistä. Teen kokeista kokonaisuutena tarpeeksi haastavia. Lukiossamme koe on tarkoitettu 180 minuutin mittaiseksi ja yli puolet porukasta onkin yleensä työn tohinassa vielä kahden tunnin kohdalla - osa aina loppuun asti. Kokemukseni mukaan arvosteluni osuu hyvin yo-arviointiin lukion päättävillä.
Vieraiden kielten opettajien minun mielestäni kannattaakin käyttää 50 % asteikkoa tai vähän alle. Tähän on yhtenä yksinkertaisena syynä kokeen monivalintaosuus, josta on odotettavissa pisteitä vaikkei mitään osaisikaan. Aineen osuus voi vaikuttaa jonkin verran myös (kts. äidinkieli alla). Väitän, että matematiikan kokeen 20-25 % arvostelu on täysin vastaavaa vieraiden kielten 45-50 % kanssa. Jo yo-kokeen arvostelu puoltaa väitettä - yhtä suuri prosenttiosuus ikäluokasta saa hylsyjä... Tämä johtuu siis ainoastaan kovin erilaisesta koekokonaisuudesta ja tehtävien luonteesta.
Äidinkielen opettajien kannattaa ottaa huomioon aineen arvostelu. Alkaako aineen arvostelu todella nollasta? Jos maksimi on 99 pistettä, saako yhtä suuri osa opiskelijoista yli 80 pistettä ja alle 20 pistettä? Minä en tiedä, te tiedätte. Jos pienemmät pistemäärät ovat "harvinaisempia" ja aine on osa arvostelukokonaisuutta, tämän on heijastuttava arvostelutaulukkoon. Läpipääsyraja asettunee 25 % ja 40 % välimaastoon ja silti taas arvostelu on oikein ja yhdenmukainen muiden aineiden kanssa.
Siis millainen koe sellainen arvostelu!
tp (ei varmistettu) 15.04.2011 23:30:27
...vielä kommentti tuohon jakautumaan
>Arvioinnissa täytynee yleisesti pyrkiä jakautumaan
Yhden oppilasryhmän koko (vaikka kasvamaan päin ovatkin) on AIVAN liian pieni siihen, että sitä väkisin sovitettaisiin normaalijakaumaan. Tästä ei tarvitse keskustella, se on tilastollinen fakta. Älkää siis kantako huolta siitä, jos ei arvosanat tunnu jakautuvan normaalisti. On paljon todennäköisempää, että ryhmän arvostelun "pitäisikin" näyttää joltain ihan muulta kuin Gaussin käyrältä. Eri asia sitten on, jos opettajalla on kymmenien ryhmien arvostelutiedot pöytälaatikossa ja ne näpytellään Exceliin...
Pitäisin tärkeimpänä, että
- koe ylipäätään erottelee eri osaamisen tasoja
- opiskelijalle ei tehdä mahdottomaksi osata kaikkea ja
- hyväksytyn rajaa mietitään kokeen sisällön kanssa yhdessä (siis sitä mitä ja paljonko pitää osata että on osattu "tarpeeksi").
Näin ei mennä ainakaan pahasti männikköön.
Minä en ainakaan osaa tehdä juuri sen tasoisia kokeita kuin haluan. Siksi joustan tarvittaessa arvostelussa hieman molempiin suuntiin.
Vierailija (ei varmistettu) 12.05.2011 09:49:50
Vai ei luonto anna periksi
Vai ei luonto anna periksi antaa hyviä arvosanoja...
Ei niitä ilmaiseksi kuulukaan antaa...jos haluaa, että oppilaat saavat hyviä arvosanoja , on kenties hieman katsottava itseään peiliin ja reflektoitava omaa tapaansa opettaa !!! Mietittävä myös oppilasainesta...millaisia oppijoita luokasta löytyy...opetusmenetelmiä on käytettävä vaihtelevasti, jotta kaikenlaiset oppijat kiinnostuvat asiasta ja saavat mahdollisuuden tuoda osaamisensa esille. Suullisia tenttejäkin olisi järkevää pitää, kuin myös piirtämällä ilmaistua kannattaisi koittaa....Luepa kirja ERILAISET OPPIJAT, niin ymmärrät mitä tarkoitan.
Kaikki oppilaat eivät jatka lukioon, koska ovat enemmän käytännön ihmisiä...tämä tulisi huomioida myös opettajien...nykyjärjestelmä suosii niitä, jotka tykkäävät olla nenä kiinni kirjassa, mutta jotka eivät välttämättä ymmärrä käytännöstää hölkäsen pöyläystä.
Ja oppiaineiden tieto pitäisi osata kertoa myös niin, että oppilas ymmärtää mihin hänellä on tästä hyötyä...TOISIN SANOEN...kerrottava, että kun lähtee opiskelemaan tähän ja tähän ammattiin, niin siellä näitä tietoja tarvitaan...TUTUSTUMALLA SIIS AMMATTEIHIN, JOISSA OPETTAMAASI AINETTA TARVITAAN...LÄHETÄ OPPILAAT KENTÄLLE HAASTATTELEMAAN ... Elävän elämän yhdistäminen oppisisältöihin tuo oppilaisiin uutta intoa ja AHAA- elämyksiä syntyy ENEMMÄN KUIN YMMÄRRÄTKÄÄN.
kUN OPPILAATsitten jakavat tietoa muille vapaamuotoisena esityksenä, niin AVOT... MIkään eikä kukaan kiellä sinua toimimasta näin...opetussuunnitelman läpikäynti ei tarkoita , että oppilaita vaan istutetaan luokassa ...tekemällä oppii kaikkein parhaiten...USKO POIS JA USKALLA KOKEILLA !!!!!!!
Mikko Rautiainen (ei varmistettu) 26.05.2011 14:59:52
Matemattisissa aineissa 25 % on hyvä
Hienoa nähdä asiallista keskustelua arvioinnista! Opetan itse lukiossa enkä osaa juurikaan ottaa kantaa muihin kouluasteisiin.
Käytän itse matematiikan arvioinnissa 20 % tai 25 % arvostelua vähän kokeen tasosta riippuen. Koskaan ei ole tarvinnut 25 % "tiukemmin" arvostella - usein on ollut järkevää hieman löysätä lisäksi esimerkiksi kokeen maksimipisteistä. Teen kokeista kokonaisuutena tarpeeksi haastavia. Lukiossamme koe on tarkoitettu 180 minuutin mittaiseksi ja yli puolet porukasta onkin yleensä työn tohinassa vielä kahden tunnin kohdalla - osa aina loppuun asti. Kokemukseni mukaan arvosteluni osuu hyvin yo-arviointiin lukion päättävillä.
Minullakin lukion matematiikan ja kemian kokeissa käytössä 25 %.ja toimii oikein hyvin. Yo-kokeen arvosanat ja kurssiarvosanat vastaavat toisiaan. Nyt tuli vähän helpompi koe, niin oli 28 % läpäisyraja, joskus on joutunut tinkimään pari prosenttiyksikköä kun on kasa oppilaita saanut 23 %. Tällä systeemillä ne jotka pääsevät läpi kurssit, pääsevät kyllä sitten läpi myös yo-kokeen ja jotka ysejä ja kymppejä saavat kursseista, kirjoittavat e:n tai l:n. En ehkä lähtisi nostamaan rajaa. Joskus on käynyt niinkin että 50 % kurssin opiskelijoista (11/22) on saanut alle tuon 25 % eli hylsy on napsahtanut.
Tämä kokeiden ja yo-kokeen tasojen vastaavuuteen pyrkiminen tietysti johtaa siihen ongelmaan että kemian kurssiarvosana 6 tulee saada yhtä helposti kuin lyhyen matematiikan 9, koska kemian yo-kokeen B on yhtä helppo saada kuin lyhyen matikan E.
Tosiaan minä saan venäjän kokeesta (en osaa yhtään) arvaamalla 20-25 % pisteistä, joten ei siellä voi harkitakaan alle 40 % tasoa läpipääsyyn, muutenhan siitä pääsisi hyvin arvaamalla läpi. Matikassa tulee oikeasti niitä nollia, jolloin on mielekästä pitää prosenttitasot alempana.
Vierailija (ei varmistettu) 16.12.2011 16:00:57
Käyttääkö kukaan opettajan arviointi- ja muistikirjan taulukkoa
Hei!
Käyttääkö kukaan opettajan arviointi- ja muistikirjan taulukkoa, jossa arvosanan 5 saa NELJÄLLÄ pisteellä / 24
Kirjoita uusi kommentti