Agricolan jalanjäljillä 1/3: Mikael Agricola - kirkon uudistaja

Kun Agricola syntyi 1510, Ruotsi oli irtautunut Kalmarin unionista ja valtakunnassa elettiin murroskautta. Saksasta alkanut Martin Lutherin uskonpuhdistus oli antanut hallitsijoille tilaisuuden irtautua kirkon määräysvallasta. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa tuki tästä syystä uskonpuhdistusta mielellään. Ruotsi oli pahasti velkaantunut, ja kuningas halusi siksi ohjata verovarat kirkolta omaan kassaansa. Yksi reformaation keskeisiä tavoitteita oli Raamatun kääntäminen kansankielille. Käännöstyötä varten Agricola lähetettiin suorittamaan lisäopintoja Wittenbergiin. Sieltä palattuaan Agricola toimi Katedraalikoulun rehtorina ja jatkoi samalla käännöstyötään. Reformaation myötä kirkon asema heikkeni. Kun Kustaa Vaasa 1554 kutsui Agricolan Ruotsiin vihittäväksi piispaksi, hän kutsui tätä omaa valtaansa korostaakseen ordinariukseksi. Piispakin oli nyt kuninkaan virkamies. Piispana Agricola on järkevä ja varovainen uudistaja. Toimessaan hän joutui usein tasapainoilemaan vallanpitäjien vaatimusten ja omien näkemyksiensä välillä. Ohjelma on osa 1/3 sarjasta Agricolan jalanjäljillä.