Home haittaa koulun arkea

Uutisotsikoiden perusteella vaikuttaa, että puoli Suomea homehtuu koulussa. Home on hiipinyt osaksi arkipäivää ainakin 300-400 koulussa - uskaliaammissa arvioissa puhutaan vielä suuremmista luvuista. Näissä rakennuksissa työskentelevät opettajat, muu henkilökunta ja oppilaat altistuvat päivittäin homeen vaurioittamalle sisäilmalle. Homekouluihin on kiinnitetty mediassa huomiota säännöllisesti - julkinen keskustelu käy ajoittain kuumana. Lähivuosina home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen on alettu osoittaa entistä suunnitelmallisemmin julkisia varoja ja homeen haitalliset terveysvaikutukset tunnustetaan. Silti resurssit ja monimutkaiset päätöksentekoprosessit hidastavat homeongelman hoitamista. Kunnostettaviksi päätyvät homekoulut joudutaan usein remontoimaan rakenteita myöten uusiksi.

Nyt kesälomien kynnyksellä homeilmakysymys on noussut puheenaiheeksi, kun Helsingin kaupunkia arvostellaan riittämättömistä toimista koulujen sisäilmahaittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Selvitys sai alkunsa hengitystievaikeuksista kärsineen opettajan kantelusta oikeusasiamiehelle.

Homeongelma Studio Kotron keskustelunaiheena

Haluatko tietää lisää homeaiheesta? Homekouluja käsiteltiin Opettaja.tv:ssä keskusteluohjelma Studio Kotrossa. Kuka kantaa vastuun homeen aiheuttamista terveyshaitoista? Keskustelemassa työterveyshuollon professori Tuula Putus, rakennusterveysasiantuntija Eila Hämäläinen ja Laajasalon koulun johtokunnan puheenjohtaja Satu Kouvalainen. Edelleen ajankohtainen ohjelma on katsottavissa Opettaja.tv:n netissä. Osallistu myös ohjelmasta virinneeseen keskusteluun!

Kuva: YLE Uutiset / Grafiikka

Lopullinen korjauspäätös tehdään usein kuntatasolla

Usein nimenomaan kunnan taloustilanne vaikuttaa homekoulun korjauspäätökseen. Valtio tukee kouluremontteja nk. elvytysrahoituksella, lisäksi tarjolla on muutakin valtion tukirahaa. Yle Uutisten mukaan Opetusministeriö myönsi vuonna 2009 koulurakennushankkeisiin valtionosuutta arviolta runsaat sata miljoonaa euroa, josta noin 60 miljoonaa euroa oli elvytysrahaa. Kuntien on kuitenkin itse maksettava hankkeista vähintään 50 prosenttia - heikentyvän taloustilanteen aikana kuntienkin budjetit ovat tiukentuneet entisestään, niinpä moni homeremontti lykkääntyy tai jää kokonaan pöydälle.

Aiheesta lisää uutisarkistossa:

Tutkittua tietoa homeesta

Taustatietoa homeen terveysvaikutuksista ja vinkkejä homeelta suojautumiseen saat Akuutti-terveysmakasiinin haastattelemilta asiantuntijoilta. Toisessa artikkelissa kerrotaan ensimmäisestä homekoulujen oppilaiden terveydentilaa koskevasta väitöstutkimuksesta. Risto Savilahti, entinen Lahden kaupungin hallintoylilääkäri, osoittaa tutkimuksessaan, että nopea puuttuminen koulujen kosteusvaurioihin voi olla hyvinkin ratkaisevaa lasten myöhemmälle terveydelle.

Kuva: YLE Keski-Suomi / Matti Myller

Entisöinti vai purku? Homekoulun kohtalo herättää tunteita

Joskus sentään toimeen tartutaan ja kouluja korjataan. Joillekin homeen alta jyrättävä koulu on väistämättä tuttu ja rakas työpaikka vuosien ajalta. Lue juttu ja katso video Palokan koulukeskuksesta, joka puretaan kosteusvaurioiden vuoksi. Samalla menettää kotinsa vahtimestari, joka on perheineen asunut vuosikaudet koulun katolle rakennetussa huoneistossa. Vihtijärvellä taas hometarina on saanut toisenlaisen, onnellisen päätöksen: aktiiviset asukkaat ostivat huonoon kuntoon homehtuneen, vanhan kyläkoulun yhden euron hintaan ja kunnostivat sen talkoovoimin. Vuonna 2010 Vihtijärvi palkittiin Vuoden uusmaalainen kylä -tunnustuksella.




Tiina Nuotio / Opettaja.tv