Konkareiden kokemuksia älytaulun käytöstä
Kuopiolaiseen Pitkälahden kouluun hankittiin kolmisen vuotta sitten ensimmäinen älytaulu. Kyselimme koulun opettajien kokemuksia taulun käytöstä. Miten taulu on muuttanut koulun arkea? Ja onko itse taulun käyttö muuttunut sitten alkuinnostuksen?
Keskustelussa olivat mukana opettajat (kuvassa vasemmalta oikealle) Merja Pehkonen, Arja Laukkarinen, Marko Voutilainen, Mirjami Taskinen ja Erja Pironetti.
Pitkälahden koulu on 236 oppilaan ja 12 opettajan alakoulu Kuopiossa. Koululle hankittiin ensimmäinen älytaulu vuonna 2007. Hyvien kokemusten perusteella päätettiin hakea Opetushallitukselta oppimisympäristöjen kehittämisrahaa, jonka avulla koululle saatiin hankittua syksyllä 2008 vielä neljä interaktiivista älytaulua dokumenttikameroineen. Tällä hetkellä käytössä on kahdeksan älytaulua. Pitkälahden koulussa ollaan kiinnostuneita älytaulun mahdollisuuksista erityisesti alkuopetuksessa. Älytaulun käytöstä on tehty myös tutkimusta Itä-Suomen yliopiston Tietojenkäsittelytieteen laitoksella.
Millaista koulutusta olette saaneet taulun käyttöön? Ovatko kaikki opettajat edelleen innokkaasti mukana?
Koulutus on ollut suurimmaksi osaksi toisiltamme oppimista. Alussa saimme käyttöönottokoulutuksen, ja tämän lisäksi olemme käyneet maahantuojan tarjoamissa käyttäjätapaamisissa, mutta tärkein oppi on tullut kollegoilta. Lisäksi yksi opettajista on käynyt perehdyttäviä kursseja. Kokoonnumme aika ajoin koulun jälkeen yhteen, jolloin käymme läpi aina joitakin uusia asioita liittyen taulun käyttöön. Kaiken kaikkiaan taulun käyttö on lisännyt yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä. Toisten neuvomisen lisäksi opettajat jakavat tekemiään materiaaleja entistä enemmän. Aiemmin oppimateriaali jäivät opettajan kansioihin, nyt ne tallennetaan koulun materiaalipankkiin, jossa ne ovat kaikkien saatavissa. Kaikki opettajat, joilla taulu on, käyttävät sitä yhä innokkaasti.
Millaista materiaalia on talletettu koulun omaan materiaalipankkiin?
Erilaista materiaalia on kaikkiaan joitain satoja eri kokoisia tiedostoja. Materiaali vaihtelee paljon. Pääasiassa siellä on interaktiivisia opetustuokioita, mutta myös erilaisia pohjia, joista opettaja voi muokata materiaaliaan. Materiaalia löytyy kaikkiin aineisiin, mutta erityisesti siellä on matematiikkaan, YL:ään ja äidinkieleen liittyviä tehtäviä. Pankista löytyy myös mm. laulujen ja virsien sanoja. Osa tehdystä materiaalista on muidenkin saatavilla käyttämämme älytaulun käyttäjäsivuston kautta.
Esimerkki oppimateriaalista:
Oppilaat katsovat Opettaja.tv:n nettisivuilta videon jokamiehenoikeuksista ja tekevät muistiinpanoja taululle. Sen jälkeen vastataan tietokilpailukysymyksiin. Oppilaat käyttävät vastaamiseen kaukosäätimiä. Tarkistetaan tulokset. Sitten tutustutaan vielä kalastus- ja metsästysluvista kertoviin nettisivuihin ja lopuksi piirretään kuva jokamiehenoikeuksista (aikaa 15 min.). Laskuri näyttää ajan kulumisen.
Miten älytaulu on muuttanut opetustilanteita ja miten siihen on suhtauduttu?
Oppilaiden vastaanotto on ollut erittäin luontevaa, heille teknologiavälineet ovat olleet osa arkea pienestä pitäen. Älytaulut ovat lisänneet oppilaiden tuntiaktiivisuutta ja halua tulla luokan eteen taululle.
Yllätys on ollut tyttöjen kiinnostus ja aktiivisuus älytauluun. Tämä käy ilmi tutkimuksessa, jota koulumme projektin puitteissa on tehty. Olettamushan on, että pojat ovat innokkaampia teknologia-asioissa.
Myös vanhemmat ovat päässeet tutustumaan tauluihin vanhempainilloissa. Heille suunnattiin myös tilaisuus, jossa esiteltiin tarkemmin älytaulun käyttöä ja sen mahdollisuuksia opetuksessa. Taulua on myös käytetty kolmannen luokan teatteriprojektissa. Vanhemmille esitettyjen näytelmien lavasteet tehtiin älytaululle.
Erityisiä onnistumisia ovat olleet oppilaiden tekemät materiaalit älytaululle ja oppilaiden esittelyn riemu kun he ovat saaneet esitellä tuotoksiaan. Opettajat muistelevat erityisesti yhdessä tekemäänsä joulukalenteria, jonka luukkujen takaa paljastui erilaisia yllätyksiä (tehtäviä, lauluja, linkkejä).
Alkuvaiheessa osa opettajista hyppäsi heti mukaan hirmuisella innolla ja tarmolla, osalla homma lähti liikkeelle hitaammin. Kaiken kaikkiaan opettajat tuntevat, että ajattelumalli on muuttunut, kun on sisäistänyt asioita paremmin. Koko ajan tuntuu, että löytyy uusia käyttömalleja ja kohteita. Jotkut ovat kokeneetkin haasteena sen, että koko ajan on uutta löydettävää.
Älytaulu on myös tuonut mukanaan järkevän käytön monille verkossa oleville materiaaleille tai koululla pölyttyneille opetusrompuille. Aiemmin niiden käyttö oli ollut vajavaista.
Onko joitain oppiaineita tai tilanteita, joihin älytaulu sopii erityisen hyvin?
Nyt on jo vaikea eritellä, missä aineissa älytaulusta on ollut eniten apua, koska sitä käytetään kaikissa aineissa. Alussa tuntui, että varsinkin luonnontieteissä siitä oli apua, kun jonkin reaktion tai kuvan pystyi näyttämään koko luokalle eikä vain eturiville.
Kaiken kaikkiaan taulu on muuttanut opetusta suuresti. Nyt voi tehdä niin paljon asioita, joita ei ennen voinut miettiäkään. Se on mahdollistanut omien interaktiivisten tuokioiden luomisen.
Taulu on mahdollistanut oppimateriaalin paremman jakamisen ja taltioinnin, sekä tuonut yhteisöllisyyttä. Tämä asia itse asiassa yllätti meidät, sitä ei osannut ennakoida.
Erittäin tärkeä puoli älytaulussa on se, että se tuo mukanaan opettajan luokan eteen. Jos opettaja pyörittää ohjelmaa tietokoneelta istuen pöytänsä takana, monen oppilaan keskittyminen herpaantuu. Älytaulu mahdollistaa opettajan tulon ”framille”, josta hänen on helpompi innostaa ja tarkkailla ryhmää.
Onko mitään negatiivisia kokemuksia?
Oikeastaan ainut asia, johon osa opettajista ei pitänyt älytaulua hyvänä, on käsialakirjoitus. Tässä tulee vastaan älytaulun tekniikka ja opettajan kirjoitustekniikka taululle, jäljestä ei tule aina siistiä. Tässäkin on toki eroja, eräs opettajistamme tekee uskomatonta jälkeä taulullekin.
Epäonnistumisia ja ongelmia on ollut itse tauluun liitettyjen tietokoneitten laadussa ja toimivuudessa. Kun tietokone ei toimi, ei pääse käyttämään taulua. Luokissa ei välttämättä ole enää cd-soitintakaan, joten koneen kaatuminen sotkee tällaisetkin asiat. Näitä tilanteita varten pitäisi koululta löytyä vaihtotietokoneita.
Miten älytaulun käyttö tulee koulussanne jatkumaan?
Innostus on pysynyt hyvänä ja käyttö jatkuu kuten tähänkin saakka. Toivoisimme vain, että saisimme kaikkiin luokkiin taulun. Nyt valitettavasti käy niin, että osa opettajista vaihtaessaan luokkaa joutuu älytauluttomaan luokkaan. Kun on tottunut käyttämään taulua jokapäiväisenä työvälineenä, on orpo olo ilman sitä.
Heidi Brucker
Tutustu hyötyihin
Kommentit
isabellis 11.10.2010 14:38:28
älytaulut
Omassa koulussani on älytauluja ehkä kahdeksan. Niillä on kiva mennä läpi läksyjä kun oppilaat saavat itse kirjoittaa niihin.
Vierailija 15.10.2010 10:23:41
Panos-tuotos -suhde
Luin Ojasen gradun pohdinnasta että vielä ei ole pystytty tilastollisesti osoittamaan älytaulun parantavan oppimistuloksia. Siis toisin sanoen kalliilla sijoituksella ei saada mitään tuottoa aikaan. Kuka tekisi omilla rahoillaan tällaisia sijoituksia?
Tämän päivän Hesarissa (15.10.2010) oli juttu siitä että kaikille oppilaille pitäisi saada kannettavat kirjojen sijaan. Ei voi muuta kuin kannattaa, kun tällä Jyväskylässä käytetään viisikin vuotta vanhoja kirjoja, joista todistettavasti on puuttunut sivuja ja esim. historian kirjassa käsiteltiin vielä vanhaa kunnon Neuvostoliittoa. Opettajat täydentävät hajanaisilla repunpohjalle musertuvilla monisteilla kirjoja, joita ei osata tallentaa mihinkään, kun tavallisessa peruskoulussa ei ole traditiota. Ajatellaan, että oppilaat osaavat luonnostaan tallentaa tietoa, mutta eihän se niin ole. Esim. Stainer-koulussa on pitkät perinteet itse tehdyillä kirjoilla ja niinpä niistä tulee luettavia ja hajanaiset monisteetkin saadaan tallennettua uudelleen käytettävään muotoon.
Sama tiedon tallentamisen vaikeus on niin älytauluissa kuin henkilökohtaisissa läppäreissäkin. Vaikka tieto molemmista saataisiinkin tallennettua sillä hetkellä, sitä ei saada jäsenneltyä, konstruoitua oppilaan tarpeisiin sopivassa muodossa. Kun oppilas tällä hetkellä jättää koulun, kaikki siellä hankittu tieto katoaa. Sama koskee niin peruskoulua kuin ylempiäkin oppiasteita.
Uskoisin, että älytaulujen tekijät eivät ole opiskelleet älytauluilla tai läppäreillä, vaan perinteisesti kynää ja paperia käyttäen. Mielestäni tässä on ristiriita - ei kiivetä tyvestä puuhun, vaan aloitetaan suoraan huipulta. Työpaikkani edustaa tietotekniseltä tasoltaan jossain mielessä alansa huippua ja silti kollegojeni työpöydillä on käsinkirjoitettuja muistiinpanoja, kasapäin tulostettuja artikkeleita jne.
Kirjoita uusi kommentti