Romanina koulussa


Romanina koulussa kertoo kolmesta hyvin pärjäävästä romanista, joille oma kulttuuri on voimavara ja ylpeyden aihe.

Joskus kulttuuri-identiteetin ja valtakulttuurissa elämisen yhteensovittaminen vaatii tasapainoilua. Koululta ja kanssaihmisiltä ei vaadita suuria muutoksia vaan avointa asennetta. Tärkein, mitä romanit toivovat, on se, että heitä kohdeltaisiin yksilöinä. Jos yksi osaa laulaa, se ei tarkoita, että kaikki olisivat musikaalisia. Jos yksi varastaa, se ei tarkoita, että kaikki olisivat epärehellisiä.

Ohjelmasarjassa toimittaja Katri Hämäläinen lähtee tutustumaan romanikulttuuriin ja selvittämään, onko jotain, mitä valtaväestöön kuuluvan pitäisi ottaa huomioon.

Romanina koulussa -sarja alkaa YLE Teemalla 18.11. klo 15.15. Uusinta samalla viikolla ti klo 18.15, to klo 15.10 ja la klo 8.20. Ohjelmat ovat katsottavissa ensiesitystä seuraavana päivänä myös osoitteessa opettaja.tv.

Osa 1/3: Helmoista huolimatta (18.11.) Kurikkalainen Jasmin Grönstrand on ylpeä mustalaisuudestaan. Koulussa menestyminen on hänelle kunnia-asia.



Osa 2/3: Ekaluokkalainen (25.11.) Teuvalainen Robin Palmroth ei edes osaa selittää, mitä merkitsee olla romani. Se on niin tavallista.



Osa 3/3: Kaaleet kasvattajina (2.12.) Kouvolalainen koulunkäyntiavustaja Tanja Ahlgren on kannustava esimerkki romaneille, suvaitsevaisuuskasvattaja valtaväestölle.


Romaniasiaa myös Opettaja.tv:n Studiossa

Romanikulttuuria koulun näkökulmasta on pohdittu myös Opettaja.tv:n studiokeskustelussa 18.11.

Suomessa asuu noin 10 000 romania, jotka ovat jo lähes 500 vuoden ajan eläneet kulttuurisesti hyvin tiiviissä yhteisössä. Paineet lähentyä valtakulttuuria ovat kuitenkin kasvaneet . Luontevana kahden kulttuurin kohtauspaikkana on ollut jo pitkään koulu.

Valtaväestöllä on sitkeitä käsityksiä romanien koulunkäynnistä, mutta virallistenkin lukujen valossa romanien koulutustaso on alempi kuin valtaväestön. Vaikka romanilasten sosiaaliset taidot ovat tutkimusten mukaan hyvät, esimerkiksi kielelliset taidot ovat muuhun ikäluokkaan verrattuna suppeammat. Ylemmillä luokilla poissaolot ja koulun keskeyttäminen on edelleen yleistä.

Toisaalta koulutusmyönteisyys on kasvanut, ja kouluihin on saatu lisää romanikulttuuria tuntevia ja romanitaustaisia työntekijöitä. Mutta miten sujuu käytännössä romanilasten koulunkäynti tänä päivänä? Miten sujuu kotien ja koulujen yhteistyö? Arno Kotron vieraina Rainer Friman, Kirsi Grönstrand ja Mertsi Ärling.