Joka vitsaa säästää…

Kolmasosaa yhdeksäsluokkalaisista on joskus tukistettu. Joka kymmenes heistä on saanut vanhemmiltaan piiskaa. Muutamaa prosenttia on isä tai äiti potkaissut tai lyönyt nyrkillä. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta sosiaali- ja terveysministeriön raportista. Ministeriön työryhmä on valmistellut toimintaohjelman, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan järjestelmällinen vähentäminen seuraavien viiden vuoden aikana.

Kuritusväkivallan kohteena on useimmiten alle kouluikäinen lapsi. Työryhmä korostaakin, että eniten kehittämistä kaipaavat palvelut, joissa kohdataan aivan pieniä lapsia ja heidän vanhempiaan. Kuitenkin myös koululla on merkittävä rooli väkivallan vähentämisessä. Toimintaehdotuksen mukaan ihmisoikeuskasvatuksen tulisi näkyä nykyistä paremmin opetussuunnitelmissa ja olla osa koulujen arkea.

Toimintaohjelman laatimiseen osallistunut opetusneuvos Pekka Iivonen painottaa, että koulun vastuulla on kertoa lapsille kuritusväkivallan laittomuudesta ja myös puuttua asiaan, jos tällaista väkivaltaa epäillään.

Miten koulu voisi ehkäistä kuritusväkivaltaa? Mitä yksittäinen opettaja voi tehdä, jos lapsi kertoo pahoinpitelystä? Katso Pekka Iivosen haastattelu:



Taustaa:


Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta on ollut Suomessa laitonta vuodesta 1984 lähtien, mutta silti lasten ruumiillinen kuritus on edelleen yleisin lähisuhdeväkivallan muoto. Vaikka kuritusväkivalta on vähentynyt puoleen viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, maamme on asenteiltaan yhä muita Pohjoismaita jäljessä. Ruumiillisen kurituksen kasvatuskeinona ainakin poikkeustapauksissa hyväksyy 26 prosenttia suomalaisista, Ruotsissa samoin ajattelee vain kymmenesosa aikuisista.

Suomalaislapset suhtautuvat itsekin kuritusväkivaltaan pohjoismaalaisia ikätovereitaan myönteisemmin: kolmasosa yläkouluikäisistä hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen. Kotien kuritusväkivallalla on myös yhteys koulukiusaamiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselystä käy ilmi, että vanhempiensa ruumiillisesti kurittamilla lapsilla on kaksinkertainen riski joutua koulukiusatuiksi verrattuna lapsiin, joita ei ole kuritettu.

Laura Honkimäki


Lisätietoa: