Yleistä keskustelua
Miten määritätte numerot kokeissa?
01.11.2007 07:57:43
Miten määritätte numerot kokeissa?
Tässä on syksyn aikana ollut kovasti keskustelua oppilaiden arvioinnista ja numeroiden vastaavuudesta oppilaan osaamiseen. Olen itsekin joutunut omassa työssäni miettimään tätä ongelmaa. Erityisesti tämä on näkynyt silloin kun oppilas on vaihtanut koulua ja minun kokeistani hän ei saakaan yhtä hyviä numeroita kuin aikaisemmassa koulussa. Sama tilanne on tullut kohdalle silloin kun olen itse aloittanut uutena opettajana ja perinyt opetusryhmän joltain toiselta opettajalta. Oppilaiden koearvosanat ovat yleensä tällöinkin laskeneet.
Olen keskuskustellut kollegoiden kanssa heidän arviointikriteereistään ja huomannut, että samassakin aineessa on hyvin paljon vaihtelua kokeiden numerokriteereissä.
Minulla on käytössä seuraavanlainen kriteeristö, jonka sain aikoinani ohjeeksi opetusharjoittelun ohjaavalta opettajalta norssissa:
Oppilas pääsee kokeesta läpi eli saa arvosanan 5- kun hän saa 30% kokeen maksimipistemäärästä. Esimeksiksi 50 pisteen kokeesta 5-:n saa 15 pisteellä. Arvosanan 7 saa 29,5 pisteellä. Hieman helpommassa kokeessa käytän 40%:n läpäisyä. Hyvin harvoin olen joutunut alentamaan läpäisyprosenttia alle 30:n.
Osa kollegoista käyttää arvointinsa pohjana sitä, että arvosanan 7 saa puolella maksimipistemäärästä. Tämä tarkoittaa hieman yli 15 läpäisyprosenttia. 50 pisteen kokeessa pisteillä 16,5 saa tällöin arvosanaksi 6-. Ero minun käyttämäni arviointitavan ja tämän välillä on siis kokonainen numero. Ero pienenee kuitenkin korkeampia arvosanoja kohden niin, että 8:n jälkeen sitä ei juurikaan enää ole. Mutta heikompien oppilaiden kohdalla ero on siis suuri. Toisen opettajan 6:n oppilas onkin minulla 5:n oppilas ja 7:n oppilas 6:n oppilas.
Olen kuullut myös käytännöistä, joissa oppilas saa hyväksytyn koenumeron jo muutamalla pisteellä. Läpäisyprosentti voi silloin olla alle kymmenen.
Ei siis ole ihme, jos eri kouluissa oppilas voi saada samalla osaamisella eri todistusarvosanoja.
Tokihan opetussuunnitalman perusteissa on annettu kriteerit arvosanalle 8, mutta niiden kriteereiden muuttaminen konkreettisiksi pisteytysohjeiksi kokeisiin onkin sitten hankalampi juttu, ainakin minulle. Ja ongelma näissäkin kriteereissä on se, että siinä on kerrottu kyllä arvosanan 8 kriteerit, mutta muiden arvosanojen osalta kriteerejä ei ole. Eli on ilmeisesti jokaisen opettajan oma asia määritää kriteerit muiden arvosanojen osalta.
Omasta mielestäni käyttämäni arviointimalli (30%:n läpäisy) on toiminut hyvin. Hyvät oppilaat ovat sen mukaan saaneet 9:jä ja 10:jä ja toisaalta heikot ovat todella saaneet 5:a. Kokeiden ja myös todistusten arvosanojen keskiarvot ovat yleensä 7:n paikkeilla, vähän ryhmästä riippuen. Todella hyvillä ryhmillä keskiarvot ovat saattaneet olla lähellä tai jopa yli 8:n ja heikoilla 6:n paikkeilla. Ja omasta mielestäni nämä keskiarvot ovat varsin hyvin kuvanneet ryhmien tasoeroja.
Ehkä joku saattaa pitää omaa arviointitapaani tiukkana ja kovana, mutta toisaalta en halua alentaa omaa ammattitaitoani ja ainettani sillä, että annan oppilaille helpolla hyviä arvosanoja.
En kuitenkaan pidä tätä käytäntöäni ainoana oikeana ja olenkin joutunut paljon pohtimaan sen oikeellisuutta.Siksi olisinkin erittäin kiinnostunut kuulemaan mitä mieltä oletta näistä esittämistäni kolmesta arviointitavasta (1. 5-=30% maksimipisteistä, 2. 7=50% pisteistä ja 3. 5-=muutama piste) ja miten te muut määritätte kokeissa arvosanat.
Tutustu hyötyihin
Tutustu uudistettuun Oppimiseen!
Uusi palvelu kokoaa yhteen Oppimisen ja Opettaja.tv:n sisällöt. Myös paljon uutta!
Tietoa TV-ohjelmista
Juttuarkisto
Muualla Ylessä
Kommentit
Vierailija (ei varmistettu) 16.12.2011 17:09:12
Excel
Minulle jytky125@mymail.fi
Vierailija (ei varmistettu) 08.02.2012 22:01:42
Hmmm...
"kUN OPPILAATsitten jakavat tietoa muille vapaamuotoisena esityksenä, niin AVOT... MIkään eikä kukaan kiellä sinua toimimasta näin...opetussuunnitelman läpikäynti ei tarkoita , että oppilaita vaan istutetaan luokassa ...tekemällä oppii kaikkein parhaiten...USKO POIS JA USKALLA KOKEILLA !!!!!!!"
No sen verran kyllä, että lain mukaan peruskoulun opettaja on vastuussa oppilaistaan oppitunnin keston ajan. Eli opettaja ei tuosta noin vaan voi lähettää oppilaita kuljeksimaan minne sattuu, koska jos oppilas jää auton alle tms. vastuu on opettajan. Muutoin olen toki itsekin sitä mieltä, että kannattaa laajentaa opetusta mahdollisuuksien mukaan, mutta jotkut perus turvallisuus asiat täytyy huomioida opetuksessaan.
Kiitos todella kaikille, jotka ovat jakaneet omia kokemuksiaan. On ollut mielenkiintoista seurata tätä keskustelua, monia todella hyviä ja hyödyllisiä kommentteja on tullut.
sikko11 02.03.2012 19:07:00
Hmmhm.
Itse käytän yleensä 45-50% taulukkoa isoissa kokeissa, mutta pistareissa käytän 10-15% taikka oikein merkkiä joka vaikuttaa numeroon +/-.
Vierailija (ei varmistettu) 02.04.2012 04:49:15
4-10 arvosteluasteikko
4-10 arvosteluasteikko perustuu kyllä selkeästi 50% taulukkoon, mutta joissain aineissa se ei sovi lainkaan virallisiin arvosteluperusteluihin. Jos esim OPH:n mukaan B1-kielen 8 numeroon vaadittava kirjallisen ja luetunymmärtämisen taso on B1.2, niin 5 pitää silloin lain mukaan saada A1.2 tasolla. Kuitenkin esim luetunymmärtämisen kohdalla käytetään tyypillisesti ylioppilaskirjoituksista lainattua koetta, niin millä ihmeellä B1-tason ruotsia opettava opettaja voi perustella 50% taulukkoa pisteyttäessään kokeen samoin kriteerein kuin alkuperäinen YTL:n koe on pisteytetty? Ylioppilaskirjoituksissa mitataan koko maan oppilaiden välisiä tasoeroja, mutta lukioarviointi on OPH:n määräyksellä melko täsmällisesti määritelty.
Kirjoitusten luetunymmärtämiskoe sisältää usein erittäin vaikeita kiistanalaisia monivalintatehtäviä, joiden vaikeustaso perustuu siihen, että sen on oltava niin vaikea, että niitä laudaturin kirjoittajia olisi vain ne 5% vuodessa. Kirjoituksista pääsee läpi suunnilleen saatuaan suunnilleen 1/3 pisteistä, mutta lukiossa vaaditaankin enemmän. Miksi? Käytäntö on laiton, mutta on jatkunut koska siitä ei ole määrätty mitään rangaistustakaan. 2003 lähtien on ollut voimassa nykyinen lukio-opintojen sanallisesti määritelty vaatimustaso. B1-kielestä pitäisi virallisesti päästä läpi (luetunymmärtämisen osalta) näillä taidoilla:
• Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin
tuntemattomia sanoja. Ymmärtää
hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia
tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.
• Pystyy löytämään tarvitsemansa
yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä
(postikortit, säätiedotukset).
• Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin
hidasta.
Muiltakin osa-alueilta nuo A1.2 tason taidot ovat niin alhaiset, että 5 tarkoittaa suurinpiirtein samaa kuin, ei osaa yhtään mitään. Muilla osa-alueilla mainitaan saman tason kriteereinä esim:
"Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä"
ja
"Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä"
B1-kielen viralliset vaatimukset ovat selvästi alemmat kuin A-kielen. Viimeisimmässä luetunymmärtämiskokeessa jonka tein, en tiennyt varmasti oikeaa vastausta yhteenkään monivalintakysymykseen, mutta olisin osannut suomentaa koko 4-sivua pitkän tekstin sanansta sanaan virheettömästi. Erillisarvioinnilla yltäisin siis kevyesti 8 tai 9 arvosanaan, mutta kokeen perusteella olen 4-5 tason oppilas. Miten voi olla mahdollista, että virallisen opintosuunnitelman sanallisten kriteerien ja käytännön todellisuuden välillä voi olla näin suuri ero? Eikö tällaisesta toiminnasta pitäisi jo saada edes potkut? Käytännössä kaikki muut aineet noudattavat suurinpiirtein opetussuunitelmaa, mutta koulussamme on kolme ruotsinopettajaa, jotka KAIKKI käyttävät kuullun- kirjoituksen ymmärtämisessä Yo-kokeita joihin on sovellettu 50% asteikkoa. Miksi opintosuunnitelmaa ei noudateta, vaikka laki niin yksiselitteisesti määrää? Miksi ruotsin kirjoituksista on helpompi päästä läpi kuin yksittäisestä lukion kurssista?
Ruotsi on englannin tapaan ns. SVO kieli, joten esim sanajärjestysvirheet eivät tavallisesti edes muuta lauseen merkitystä (vaikuttavat vain tyhmiltä). Opintosuunnitelman perusteiden mukaan sanastoa ei tarvi juurikaan osata, eikä niitä varsinkaan tarvi osata taivuttaa oikein. Kokeissa kuitenkin käytännössä edellytetään erittäin vaikeissakin kielioppiasioissa sitä 50% oikein.
Ovatko ruotsinopettajat tahallaan ilkeitä, vai eivätkö he vain tunne opintosuunnitelmaa? Kuvittelisi opettajan olevan sen verran fiksu, että kykenee ymmärtämään, että loppupään kursseilla opetettavilla vaativimmilla kielioppiasioilla ei saisi olla arvosanaan alentavaa vaikutusta, vaan ainoastaan siitä opintojen tavoitteesta nostava vaikutus, eli siis 8 ylöspäin.
Viitosen oppilaan ei lain mukaan tarvitse osata kirjoittaa ainoatakaan kahden lauseen virkettä. Hänen ei tarvitse edes osata kirjoittaa sitä yhden lauseen virkettä oikein, kunhan siitä suunnilleen tajuaa mitä se tarkoittaa. Miksi opettajat eivät vieläkään arvostele opintosuunnitelman mukaisesti, vaikka laki on edellyttänyt kaikkien siirtyvän nykyiseen opintosuunnitelmaan viimeistään vuoteen 2005 mennessä?
Tuolta voi käydä tarkistamassa jos ei usko:
http://www.oph.fi/download/47345_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_200...
Alempien osaamistasojen kohdalla perusteet eivät ole hirveän tulkinnanvaraisia. Kriteerit ovat löysät hyvästä syystä: kaikki eivät voi olla hyviä kaikessa, ja jos se heikko kohta sattuu osumaan pakolliseen aineeseen, niin tarkoitus ei silloin ole estää oppilaan valmistumista, vaan kuvata hänen osaamistasoaan (5 = ei osaa)
sikko11 04.05.2012 13:54:51
WSOY
Jotka tätä viellä lukevat niin voivat testata WSOYPron taulukkoa. http://www.wsoyoppimateriaalit.fi/tehtavat/arvosanalaskuri
Tuolta se löytyy. Itse löysin tämän työkavereiden avustuksella. Hyvä on.
observer (ei varmistettu) 10.05.2012 22:35:14
Jakauma toteutuu tai
mutta yksittäisen luokan tai kokeen osalla sitä ei tosiaankaan millään taulukolla pitäisi alkaa korjailla.
Normaalijakauma kyllä toteutuu, kun aineisto on riittävän suuri (joskus esim. tuhansia).
Läpimenorajaa esim. 20-50 % voi tietenkin säätää kokeen mukaan, ja siitä eteenpäin pitää numeron kasvaa ihan tasaista tahtia pisteiden karttuessa. Lineaarinen taulukko on tasapuolinen oppilaille, ja opettaja saa realistisen palautteen oppilaiden tasosta.
Jari Virta (ei varmistettu) 09.08.2012 01:26:00
Vielä koenumeroista
Itse taas olen vähän eri mieltä ja pitäisin tärkeimpänä, että:
- kaikessa olisi mahdollista olla hyvä
- hyväksytyn rajaa mietitään kokeen sisällön kanssa yhdessä eikä siis oleteta että 5% hylätään jne.
- kokeesta ilmi osaaminen
- monipuolisemmat kokeet
Useimpia seikkojakin voisi lisätä, mutta tässä tärkeimmät.
Vierailija (ei varmistettu) 04.11.2012 20:01:13
Hei! Olen toiminut
Hei!
Olen toiminut luokanopettajana yli 20 vuotta ja tuo 30% on suurinpiirtein ollut toimiva asteikko. Ja totta on, että arviointia täytyy olla monenlaista, myös itsearviointi ja keskustelu siitä.
Joka tapauksessa siskonpoikani sai englannin kokeista (4.lk) 23p/40p ja tulos oli 5+. Hän sai tehdä tukiopetuksen jälkeen uuden kokeen ja sen tulos 32p/40p oli 7 1/2.
Kokeessa oli ainoastaan rakennetehtäviä, ei luetun- eikä kuullunymmärtämistehtäviä lainkaan.
Kyllä totisesti tämän pojan kohdalla opettaja on tehnyt karhunpalvelun asteikollaan. Arvioinnin tehtävä on myös kannustaa.
Mitä tähän sanotte?
Vierailija (ei varmistettu) 15.11.2012 21:11:50
Voi hyvä ihme...
...eihän arviointiin mitään valmiita taulukoita tarvita! Vanha kunnon keino on parempi kuin mitkään taulukot tai ohjelmat (usein myös helpompi ja aina käyttökelpoinen vaikka mökkilaiturilla):
Piirrä ruutupaperille matikasta tuttu x/y-akselisto (tai mikä sen virallinen nimi nyt onkaan), jossa vaakasuoralla akselilla menevät kokeen pisteet, pystysuoralla akselilla arvosanat. Mieti arviointiprosentti esim 30 %, jolloin 50 pisteen kokeesta saa 15 pisteellä 5-. Vedä viiva akselistoon pisteestä 10/50 pisteeseen 5-/15 ja siinä on sinulla valmis taulukko luettavaksi. Muuntuu aina kokeen pisteiden ja haluamasi prosentin mukaan, ja on nopea tehdä!
Vierailija (ei varmistettu) 20.12.2012 00:28:39
Ja se WSOY:n taulukko laskee väärin
Kun ensimmäinen hyväksytty arvosana on 5-, niin WSOY (siis nykyisin Sanoma Pro) ei näköjään osaa laskea prosentteja. Kokeilkaa vaikka! Paremmin toimiva taulukko löytyy vaikka täältä:
http://ameba.lpt.fi/~kivilram/muu/koearvosanat.htm
Itsekin käytän kordinaatistoon piirrettyä suoraa, joka alkaa läpäisypisterajan ja arvosanan 5- "risteyksestä" ja päättyy maksimipisteen ja kympin "risteykseen". Yleensä kolmasosa pisteistä täytyy kokeistani saada, että läpäisee kokeen. Siis läpäisyraja on 33,33%.
Opetan biologiaa ja maantiedettä lukiossa. Usein opiskelijoilla on kurssilla tehtävänä joku työ ja sen arvioin yleensä osana koetta. Silloin kokeen maksimipisteillä saatava maksimiarvosana onkin 8,5 (tai 9) ja loput 1,5 (tai 1) numeroa kokeeseen saakin tehdystä työstä. Lisäksi muu tuntiaktiivisuus ja tehtävien tekeminen vaikuttaa kurssiarvosanaan korkeintaan yhden numeron verran. Silloinkin varsinainen kurssikoe pitää saada ainakin läpi, siis kolmasosa pisteistä on saatava.
Esimerkiksi näin:
koeviikon kurssikokeesta 6,5/8,5
kurssin aikana tehdystä työstä 1-/1,5
koenumero yhteensä 7+/10
tunneilla aina tikkana mukana ja kotitehtävät lähes aina tehty huolellisesti
kurssiarvosana 8
Vierailija (ei varmistettu) 10.04.2013 14:58:23
Käytän itse lukiossa
Käytän itse lukiossa yleensä suoraa lineaarista asteikkoa 0 = 4, täydet = 10.
Läpipääsyraja on tuolla n. 14 %.
Prosenttirajallahan ei ole mitään tekemistä kokeen läpipääsyn vaikeuden kanssa.
Kaikki riippuu siitä, miten vaikeat ja erottelevat tehtävät tekee.
Yo-kokeissakin esim. fysiikassa viime kerroilla läpipääsyyn on vaadittu keskimäärin 18 % pisteistä. Siinä mielessä olen aika lähellä tuota asteikkoa.
Niissä aineissa, joissa kirjoittajakunta on valikoitunutta, mielestäni yläpään numeroarvosanojen ei voi olettaa menevän samoin kuin kirjoitustulosten. Fysiikan kirjoittajissakin on paljon lääkikseen preppaavia korottajia ym, joten juuri kenellekään ei voisi antaa korkeimpia arvosanoja.
Vierailija (ei varmistettu) 01.05.2013 09:35:27
Opettajan arviointi
Kysyisin tällaista asiaa kun 7,s luokkalainen sai äidinkielen esitelmästä 4 sen ,ja muutenkin oli outoa touhua ensinnäkin esitelmä oli tehty ja kirjallinen versio oli oppilaan sähköpostissa valmiina ,mutta kun ei kotona tulostin toiminnut ja poika oletti että olisi sen voinut koulussa tulostaa ,niin ei onnistunutkaan !!Eli hän ei saanut edes esittää sitä !!!ja opettajan mukaan ,ei saa uusinta mahdollisuutta !!! Voiko olla mahdollista että suoralta kädeltä hylätty eikä uusintamahdollisuutta ole !!!???? Muutoinkin opettajalla on hieman erikoista touhua kun sijainen oli antanut tehtäväksi 1 sivun pituisen esitelmän ja se oli tehty niin vaki opettaja ,tuli takas ja sano että pitää olla 1.5 sivua .Siis voiko oppilas enää edes luottaa opettajien ohjeisiin ????
Katri (ei varmistettu) 22.05.2013 10:42:53
Arvosanataulukko käsipelillä
Arvosanataulukon tekee kätevästi ruutupaperille seuraavasti, tässä ei exeliä tarvita: pystyakselille haluttu arvosana-asteikko, ja vaaka-akselille pistemäärät (kullekin pistemäärälle pitää tehdä oma taulukko, esim. 12 p ruudukko, 18 p ruudukko jne.). Jos läpäisyrajan haluaa olevan vaikkapa 30% 18 pisteen kokeessa, sijoitetaan taulukkoon merkki vaaka- ja pystyakselin leikkausrajaan kohtaan 6 pistettä/arvosana 5. Sitten piirretään origosta lähtevä jana, joka lävistää tämän pisteen. Voila! Sinulla on arvosanataulukko.
Vinkki: tee tarpeeksi väljä, joka vaikka täyttää yhden A-nelosen. Helpompi lukea.
Vierailija (ei varmistettu) 15.07.2013 05:32:52
Kuten useimmat lääkkeet
Kuten useimmat lääkkeet Viagra on erinomainen tehokkuus ja hyvä biologinen. Kun Generic Viagra kuluu 45-50 minuuttia ennen haluttua seksuaalista alkaminen alkaa lääke kulkeutuu kehon kautta verenkiertoon ja seksuaalisen stimulaation, osta viagra valtimot mies peniksen rentouttaa ja laajentaa siten enemmän verenvirtaus tapahtunut peniksen mikä johtaa lopulta jäykkä ja kova erektio, joka tekee vihlova sukupuolen mahdollista ja miellyttävämpää pidemmän ajan kuluttua.
Vierailija (ei varmistettu) 30.09.2013 20:13:46
arviointitaulukko
Hei,
minä olisin ehdottoman kiinnostunut mainitsemastasi arviointitaulukosta excelissä! Olisko mahdollista saada sitä sinulta käyttöön ja oppiin? Olen juuri työelämän siirtynyt alakoulun 5lk:n opettaja ja tässä mietiskelin juuri omia arviointitalukointani. Kiitos paljon jo etukäteen!
Kirjoita uusi kommentti