Osio 7: Oppimisprosessin suunnittelu ja toimintamallit - harjoitustyö

Tehtävänä on suunnitella autenttisen, sosiaalista mediaa hyödyntävän oppimiskokonaisuuden eteneminen ja aikataulutus. Harjoitustyö tehdään yksilötyönä. Harjoitustyö on pakollinen.

Oppimiskokonaisuuden aiheen ryhmä päättää koulutuksen kuluessa ja sen laajuus on vähintään 1 op. Harjoitustyö (pituus 2 A4) lähetetään s-postilla osoitteeseen koulutus[at]amk.fi

Lähdemateriaalina käytetään "Oppimisprosessin suunnittelu ja toimintamalleja" -verkkoaineistoa: http://www.edu.fi/kenguru/

Sosiaalinen media oppimisen ja opetuksen välineenä -kurssi alkaa 1.4.2012. Kurssi on varattu Suomen Verkko-opisto -hankkeen jäsenille. Yhteydenotot, lisätietoja: koulutus[at]amk.fi

Harjoitustyöstä tarkemmin

Tehtävänä on suunnitella sosiaalista mediaa hyödyntävän autenttisen oppimiskokonaisuuden/kurssin (laajuus on 1 op) eteneminen ja aikataulutus. Harjoitustyön toteutuksessa pääpaino on sosiaalisen median välineiden käytössä valitulla oppimiskokonaisuudella/kurssilla. Oppimisprosessin suunnittelu ja toimintamallit – harjoitustyötä ja suunnitelman tarkentumista varten voi kukin valita oman työkalun (esim. GoogleDocs-dokumentin tai vaikkapa word-dokumentin tai teksti omaan blogiin). Lähdemateriaalina käytetään "Oppimisprosessin suunnittelu ja toimintamalleja" -verkkoaineistoa: http://www.edu.fi/kenguru/

Opiskelijatyömäärän arviointia ja työkaluja
Opintojaksojen opiskelijatyömäärän arviointi saattaa olla joskus todella haastava tehtävä. Varsinkin verkko-opiskelussa, jossa lähdemateriaalia löytyy erittäin paljon, on tärkeää että oppijat kykenevät hahmottamaan miten oppimisen kannalta tärkeitä asioita on jakson suunnittelijan taholta ryhmitelty. Määrittelytyön helpottamiseksi kehitettiin Oulun yliopistossa 1990-luvulla menetelmä, jota kutsutaan Ydinainesanalyysiksi:

Ydinainesanalyysi = "Eräs korkeakoulututkintojen suunnittelua ja kehittämistä varten laadittu työväline, joka auttaa opettajaa hahmottamaan opettamansa aiheen tietojen ja taitojen väliset hierarkiat ja yhteydet sekä suhteuttamaan nämä opiskelijan oppimisaikaan, tutkintovaatimukseen ja opetussuunnitelmaan. Lajittelee sisällön hierarkkisesti oppiaineesta ja aiheesta riippuen yleensä 2-4 luokkaan, esimerkiksi ydinainekseen (välttämätöntä tietää), täydentävään tietämykseen (usein hyvä tietää) ja erityistietämykseen (joskus hyvä tietää). Sisältää myös kurssin työmäärän oikean mitoittamisen. Työväline on alunperin kehitetty Oulun Yliopistossa ja levinnyt sittemmin erilaisina muunnoksina varsin laajalle. Termiä ydinainesanalyysi näkee joskus käytettävän jopa synonyymina tutkintorakenneuudistukselle. " (Lainaus: http://opetuki2.tkk.fi/p/tutkintorakennetyokaluja/prosessi/sisalto/index.html

Lähdemateriaalit:
Varhainen linkki aiheeseen: http://www.oulu.fi/opetkeh/julkaisu/materiaalit/ydinainesanalyysi.html

Verkosta löytyy paljon lisää menetelmästä ja sen soveltamisesta.

Tutustu menetelmään ja kokeile sen soveltuvuutta valitsemanne oppimiskokonaisuuden/kurssin suunnitelmassa ja opiskelijatyömäärän arvioinnissa.

    < Paluu