katrisuomala 15.11.2009 18:04:48

open pitää olla oma itsensä

Luulenpa, että kokemus tuo varmuutta tässäkin asiassa. Minusta tunteiden ammatillinen hallitseminen tarkoittaa sitä, että omien reaktioiden pitää pysyä tietyissä rajoissa tapahtuipa mitä tahansa. Kotona voi sitten laittaa peliin koko tunneskaalansa, mutta töissä pitää pitää pientä limittiä. Mielestäni open ei tarvitse olla aina iloinen, hän saa jopa itkeä, kunhan kertoo syyn käyttäytymiselleen. Openkin on vain ihminen. Jos opettaja on kovin neutraali, hän ei mielestäni anna oppilailleen kaikkea sitä, minkä hän voisi antaa. Opetammehan oppilaille elämää, johon kuuluvat kohokohdat ja aallonpohjat kummatkin. Jos tunteet kielletään koulussa, niin ... voi voi.

• Vastaa
• Lainaa

Leea82 17.11.2009 19:51:04

samaa mieltä

Mielestäni edellinen kirjoittaja kiteytti hyvin omatkin ajatukseni. Muistan aina, kuinka harjoitteluaikana yksi harjoitteluopettajani sanoi, että "hermostua saa, mutta malttia ei saa koskaan menettää". Tätä olen itsekin miettinyt monta kertaa, kun omien oppilaiden teot tms. alkavat oikeasti ärsyttää ja alkaa kuvaannollisesti savu nousta korvista.

Opettajan ammattiin kuuluu tietynlainen roolin pitäminen päällä töissä, mutta se ei saa peittää kokonaan omaa persoonaa ja ihmisyyttä tunteineen. Kyllä opettajakin saa olla iloinen, surullinen, vihainen ja pettynyt. Mutta ne tunteet pitää osata hallita paremmin kuin ehkä kotona tulee hallittua.

Onhan tämän kurssinkin nimi "persoona peliin", joten koska opettaja tekee työtä persoonallaan, on sen olennainen osa myös tunteet. Se, miten tunteita opettajan työssä sitten hallitaan, on taitolaji. Olisi kiva juttu, jos erilaisissa tilanteissa luokassakin opettajalla olisi kuiskaaja, joka neuvoisi erilaisia keinoja ohittaa tilanne ja sanoa ne oikeat sanat.

• Vastaa
• Lainaa

kirsimama 18.11.2009 16:04:22

Tunteet peliin !

Neuvolassa neuvotaan, että on tärkeää näyttää lapsilleen pienestä pitäen omat tunnetilansa, koska tunteiden vaihtelu on normaalia. Tätä ohjetta noudattaen meillä on kotona huudettu ja meuhkattu, itketty ja naurettu erittäin vapautuneesti.

MUTTA: kun mennään töihin, onpa se koulun luokkahuone tai tehtaan liukuhihna, pitäisi tunteensa pystyä hallitsemaan aikuismaisella tavalla. Tämä ei tarkoita teflonrobottia, mutta ei myöskään kaiken paljastamista. Aikuisen ihmisen on osattava löytää tämä kultainen keskitie.

• Vastaa
• Lainaa

virpu 24.11.2009 15:52:54

Tunteet kovilla

Seuraavan tarinan henkilöinä ovat opettaja, öykkäri ja luokkakaverit.
Öykkäri aloitti opettajan hermojen koettelun heti ensimmäisenä koulupäivänä. (Myöhemmin kuultiin, että hän oli lyönyt vetoa siitä, koska saa opettajan raivostumaan ja itkemään). Kouluvuosi eteni ja opettaja piti pintansa.

Viimeisellä kouluviikolla, viidentoista kilometrin melontareissulla, huonosti nukutun leirikouluyön jälkeen, öykkäri päätti laittaa kaiken peliin. Opettaja kesti kaikenlaista, jopa henkilökohtaisia solvauksia, kunnes öykkäri ylitti opettajan sietokyvyn. Opettaja seisoi kasvotusten öykkärin kanssa (katsoen ylös päin, sillä öykkäri oli pitkänhuiskea 9-luokkalainen) ja huomasi, että kyyneleet valuivat pitkin poskia.
Luokkakaverit yrittivät toppuutella öykkäriä, mutta tämäpä vasta innostui. Tilanne ei meinannut laueta millään, sillä vaikka opettaja lähti kävelemään pois, öykkäri seurasi perässä.

Tapahtumasta ei puhuttu hetkeen mitään. Parin tunnin päästä muut luokkalaiset ottivat asian varovasti puheeksi, ihmetellen öykkärin käytöstä. Nuoret puhuivat keskenään öykkärin tulevaisuudesta (joka ei heidän mukaansa näyttänyt valoisalta, "eihän sillä ole minkäänlaisia käytöstapoja").
Seuraavana koulupäivänä öykkäri tuli rehvakkaasti luokkaan. Opettaja odotti jännittyneenä. Tunti alkoi, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Eräs luokan oppilas sanoi öykkärille: "Sä pyydät nyt anteeksi opettajalta tai lähdet täältä pois. Me ei jakseta olla samassa luokassa tuollaisen kanssa".
Anteeksipyyntö esitettiin ja hyväksyttiin - ihan halauksen kera.

Tässä tapauksessa tunteet olivat todella pelissä - ja kovilla. Mutta epämiellyttävästä tilanteesta syntyi ihan loistava ryhmävoiman osoittava esimerkki. Ja voitte uskoa, että viimeiset pari viikkoa koulussa oli huippua!

• Vastaa
• Lainaa

marpe 11.12.2009 17:51:44

Tulipa mieleeni...

Jäin miettimään tässä kohdassa erityisesti sitä, saako opettaja itkeä, vai onko itku jotenkin epäammattimaista. Minusta opettajallakin on oikeus näyttää jossakin määrin niinkin voimakkaita tunteita kuin itkeminen. Ehkä riippuu vähän oppilaiden ikähaarukasta miten epäammattimaisena itkemistä voisi pitää. Itse olen luonteeltani melko tunteikas ihminen, tarkoitan tällä sitä, että elän tilanteissa usein suurella tunteella ja niin ilon kuin surun kyyneleetkin ovat minulle tuttuja. Koulutyössä en kuitenkaan suo itselleni niin selkeitä tunteen ilmaisuja.

Viime vuonna, kun Kauhajoen tapahtumia käsiteltiin koulussa, en kuitenkaan täysin kyennyt pitämään niin sanottua ammatillista viileyttäni. Luokissa oli tarkoitus, että opettajan johdolla käydään tapahtumat läpi ja niistä keskustellaan. Näin teimmekin, mutta en voi kieltää etteikö kyynel vierähtänyt poskelleni. Toisaalta en sitä sitten halunnut peitelläkään, vaan totesin oppilaille, että kyllä tapahtumat minua ainakin koskettivat niin syvästi, ettei ole väärin tuoda surua ilmi. Mitä mieltä te muut muuten olette tilanteista, jossa joudutaan keskustelemaan todella vakavasta asiasta (kuten edelle mainittu tai vaikkapa jonkun koulun oppilaan kuolema tms.) Onko tällöin opettajalla "oikeutta" näyttää ”heikkoutensa” ja itkeä asian vuoksi? Vai pitäisikö opettajan jaksaa olla se vahvin lenkki, ettei omilla tunteenilmaisuillaan saa luokassa enempää hysteriaa yms. aikaan?

• Vastaa
• Lainaa

jokkat 26.12.2009 10:10:35

tunteet on in

Työssäni olen huomannut, että tunteet on oltava mukana opetustyössäkin. Tosin opettajan on hillittävä itseään, ettei päästä tunteitaan liian valloilleen. Suruissa ja iloissa oppilaat kyllä ovat mukana ja olen huomannut, että jos en jotain asiaa ole heille ilmoittanut, vaan vasta hetken päästä, niin muutamalta on jo kuulunut kommentti, että arvasin että jotain on sattunut tms. Turha siis salata, oppilaat vaistoavat aitouden. Itkukaan ei ole pahasta, kunhan hommat pysyvät hanskassa. Aikuisenahan me ohjaamme oppilaita aikuisuuteen ja siihen liittyy tunteiden ja aggression käisttelykin. Oppilaissa huomaa, että osalla on tunneskaala normaalisti käytössään mutta osalla on tunnekylmyyttä tai äärilaidoilla tunteiden kanssa elämistä. Kukapa heille normaalia tunnekäsittelyä opettaisi jos ei opettaja koulussa, varsinkaan jos perheessä sellaisia asioita ei hallita.

• Vastaa
• Lainaa

p_kauppila 28.01.2010 16:07:54

Ammatillisuus ja tunteet

Kovin usein törmää ajatukseen, että ammatillisuus on tunteiden hallintaa – varsinkin opettajilla, lääkäreillä ja poliiseilla. Mutta samalla sairaanhoitajaa tai ”päiväkodin tätiä”, joka osaa olla empaattinen ja näyttää tunteensa pidetään lämpimänä ihmisenä. Luoko rooliodotus ja –asetelma käsityksen, että ammatilliseen ja vakavasti otettavaan käytökseen ei kuulu tunteet? Onko ammateissa, joissa toimija on auktoriteetti kuten esim. opettaja, tunteet jotenkin kielletympiä kuin ns. sydämellään työtä tekevillä? Rajanveto em. ryhmien välille on häilyvä. Jokainen opettaja varmaan löytää paraiten sen kuuluisan kultaisen keskitien, jonka puitteissa on tunteita sallittu näyttää ja tuoda ilmi. Toisaalta jokaisen provokaatiotilanteeseen ei kannata reagoida itkulla, mutta toisaalta ei myöskään kannata antaa oppilaille kuvaa, että teflonpintaista opettajaa ei mikään hetkauta ja aina voi testata open pinnaa entistä enemmän ja kovemmilla keinoilla.

Olen huomannut, että kun oikein kimpaannun oppilaiden riehumisesta ja häiriköinnistä, niin tapaan polkaista kengän korolla kovasti lattiaan. Yleensä kannankopaus on myös selvä merkki oppilaille, että nyt riittää ja tilanne pysäytetään siihen käsittelyä varten. Tämä on myös selkeä turvaraja itselleni, että siihen saakka tilanne on vielä hallittavissa sekä oppilaiden käyttäytymisen osalta, että itselläni eli en ole liian ärtynyt/hermostunut/menettänyt malttiani. Ehkä jään oppilaiden mieleen opena, joka polkee jalkaa – toivottavasti ei kuitenkaan liian usein, että ei kärsi inflaatiota.

• Vastaa
• Lainaa

köpa Viagra (ei varmistettu) 02.07.2013 04:20:42

Generisk Viagra er en af

Generisk Viagra er en af ​​de mest almindelige anti-impotens medicin, der er blevet anbefalet af flertallet af de impotente mænd. Seksuelle sundhedsproblemer er ganske almindelig hos mænd og har været stigende dag for dag i dagens verden. Erektil dysfunktion er et af de problemer, at de fleste af de mænd beskæftige sig med, Viagra salg.Viagra er et af de mest bekvemme generisk medicin til at slippe af seksuelle problemer. Kamagra er en anden type af en generisk medicin, der kan anvendes til behandling af seksuel dysfunktion hos mænd.

• Vastaa
• Lainaa