Oikeus omaan kieleen

Aamu valkenee San Borjan pikkukaupungin liepeillä Bolivian viidakossa. Hiekkatien päässä, ruohottuneen aukion laidalla tönöttää pieni keltainen koulurakennus. Kulkukoira juoksentelee sisään ja ulos avoimesta oviaukosta. Kello lähestyy kahdeksaa ja vähitellen metsän laidasta alkaa kuulua lasten ääniä.

Päivä Puerto Mendezin koulussa alkaa ulkona nimenhuudolla. Opettajat José Carinate
ja Mauricio Maito Saravia komentavat koululaiset riveihin. Nimenhuuto, kuten suurin osa muustakin opetuksesta, tapahtuu tsimanen kielellä. Kieli on yksi Bolivian 36:sta alkuperäiskielestä ja sitä puhuu noin 15 000 ihmistä. Tsiman-heimoon kuuluvat eri ikäiset lapset saavat koulussa opetusta omalla kielellään ja oppivat samalla espanjaa, Bolivian valtionhallinnon kieltä. Kaikki alkuperäiskielet ovat maassa virallisia kieliä, mutta käytännössä ilman espanjantaitoa on heimon asuinalueen ulkopuolella mahdotonta pärjätä.

Katso videolta, kuinka päivä lähtee käyntiin Puerto Mendezin koulussa:

Bolivian intiaanikansoilla on ollut vasta alle parinkymmenen vuoden ajan mahdollisuus saada opetusta omalla kielellään. Vuonna 1994 säädetty laki toi alkuperäiskansojen lapsille oikeuden kaksikieliseen opetukseen. Tätä ennen kaikki koulut olivat espanjankielisiä. Kaksikielisen opetuksen toteuttaminen on kuitenkin ollut käytännössä hankalaa, sillä opettajien kouluttamiseen ei köyhällä maalla ole tarpeeksi varoja. Myös oppimateriaaleista on pulaa. Useiden alkuperäiskielten oppimateriaalin tuottajat ovat joutuneet luomaan ensin kirjakielen, jotta lukemisen ja kirjoittamisen opiskelu olisi ylipäätään mahdollista.
Suomi on mukana rahoittamassa kaksikielisten opettajien koulutusta ja oppimateriaalien tuotantoa. Asiantuntija-apua Bolivialle antaa Helsingin yliopisto.

- Ensin lasten täytyy osata omaa kieltä kunnolla, lukea ja kirjoittaa sitä. Vasta sen jälkeen he voivat edistyä myös toisessa kielessä eli tässä tapauksessa espanjan kielessä, sanoo opettaja Maito Saravia.

Kahta kieltä opetetaan koulussa rinnakkain. Suuri osa opetuksesta on sanojen opettelua: samalla kun lapset opettelevat kirjoittamaan sanan tsimanen kielellä, he harjoittelevat myös kirjoittamaan ja lausumaan sen espanjankielisen vastineen.

- Lapset opiskelevat tsimanen kieltä eniten kolme ensimmäistä luokkaa. Neljännellä luokalla he osaavat jo käyttää espanjaa ja kahdeksannella pärjäävät jo kaikin puolin hyvin, eli osaavat esimerkiksi lukea myös espanjaa, kertoo Maito Saravia.

Katso, kuinka José Carinate opettaa 1-2-luokkalaisille tsimanen kieltä:

Moni lapsista ei osaa kouluun tullessaan espanjaa lainkaan. Ennen kaksikielisen opetuksen mahdollistavaa lakia usean intiaanilapsen opintie jäi kesken. Jos lapsi ei opi koulussa omaa kieltään eikä kulttuuriaan, saattavat myös vanhemmat kokea opetettavat asiat kaukaisiksi omasta yhteisöstä ja elintavoista. Tuolloin he eivät lähetä lastaan enää kouluun.

Opettaja Mauricio Maito Saravian mielestä oman kirjakielen osaaminen on tärkeä pohja, mutta pelkästään se ei riitä, sillä jatko-opinnot vaativat myös valtakielen taitoa:

Useissa Bolivian intiaaniperheissä on nyt käynnissä mullistava sukupolvenvaihdos. Tämänkin koulun lapsista moni suunnittelee espanjankielisiä jatko-opintoja kaupungissa. Heidän vanhempansa puolestaan puhuvat ainoastaan tsimanea, elävät omavaraistaloudessa ja hankkivat elantonsa metsästämällä, keräilemällä ja kotieläinten pidolla. Kaksikielisen opetuksen myötä intiaaniheimojen nuorilla on mahdollisuus tehdä oma valintansa maalaisyhteisön ja kaupungin välillä, kuitenkin oman identiteettinsä säilyttäen.

Teksti ja videot: Laura Honkimäki
Haastattelut: Hanna Eskonen