Maailma muuttuu - niin myös lukemisen tavat

Tuore Pisa-tulos kertoo että Suomi sijoittuu lukutaidossa sijalle kolme. Suomen edelle ovat kivunneet Shanghai ja Etelä-Korea. Äidinkielen opettajien liiton puheenjohtaja Minna Harmanen ei kuitenkaan näe syytä paniikkiin.

- Hyvä sijoitushan tämä on. Toki on hyvä miettiä uusia tapoja, millä innostaa nuoria lukemaan.

- Tulos kertoo, että eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna meillä on edelleen suhteellisen hyvä, tasalaatuinen koulutussysteemi. Koulujen väliset erot eivät ole suuria, vaikka eriytymistä on jatkuvasti pelätty.

Kaikki eriytyminen ei välttämättä johdu koulujen tasoeroista. Harmanen pohtii, voisiko alueiden erilainen työpaikkarakenne ja sitä kautta vanhempien ammattikin vaikuttaa osaltaan tutkimuksen osoittamiin eroihin.

Vapaa-ajan lukeminen vähentynyt

Monet ovat huolissaan siitä, että kirjojen tilalle ovat tulleet elokuvat ja tietokonepelit. Harmanen kuitenkin ymmärtää myös pelifriikkejä lapsia. - Tarinoista voi nauttia nykyään monin eri tavoin: ennen ahmittiin Viisikkoja, nyt pelataan visuaalisia ja monimutkaisia seikkailu- ja strategiapeljä tai katsotaan elokuvia.

Pelien hyvänä puolena on niiden vaatima sosiaalisuus. - Meillä on murehdittu lasten ja varsinkin poikien erakoitumista ja yksinäisyyttä; pelaaminen sen sijaan vaatii koko ajan kontaktia ja vuorovaikutusta toisten pelaajien kanssa.

Ahmimisen aika on ohi

Moni aikuinen muistelee aikaa, jolloin koulu- ja kotitöitä laiminlyötiin siksi, että kesken olevaa kirjaa ei kerta kaikkiaan voinut jättää käsistään hetkeksikään. Ahmittiin Viisikkoja, Tarzaneita, Tiina- ja Anna-kirjoja, Bigglesejä ja Aarresaarta. Ahmimisikä onkin sujuvan lukutaidon kannalta keskeinen juttu.

- Ilman ahmimisikää ei kehity sujuvaa lukutaitoa. Keskittymiskyky ei riitä kuin lyhyihin teksteihin, ei osata analysoida tai tehdä tiivistelmiä.

Harry Potter -kirjoja on pidetty varsinkin poikien lukutaidon pelastajana. Minna Harmanen tunnustaakin Pottereiden arvon. - Jos kirjalla on nostetta, niin se kantaa pitkälle. Nuorille kavereiden suosittelu merkitsee paljon enemmän kuin koulun pakolliset kirjalistat. Myös elokuva voi innostaa lukemaan kirjan, jonka perusteella filmatisointi on tehty.

Minnan kokemuksen mukaan monilla nuorilla on kielteinen asenne lukemiseen - ja nykyään se on lupa sanoa ääneen. Moni nuori ajattelee, että lukemisesta ei ole mitään hyötyä.

Miten koulu voi innostaa lukemaan?

- Pitää tarjota monipuolista lukemista, valinnanvaraa. Koululla pitäisi olla kirjoja, joita lainata, jotta ei välttämättä tarvitse aina lähteä kirjastoon.

Monet suhtautuvat lukulaitteisiin tai äänikirjoihin vähättelevästi. Minna Harmasen mielestä ne voivat kuitenkin olla porttina "oikeaan" lukemiseen. - Äänikirjan kuunteleminenkin vaatii aikaa ja keskittymistä, ehkä jopa enemmän kuin paperikirja. Ja jollekin vaikeakielinen klassikko voi aueta kuunneltuna aivan uudella tavalla.

Minna Harmanen opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta Helsingin yhteislyseossa yläkoulu- ja lukioluokille. Miten Minna innostaa omia oppilaitaan kirjallisuuden pariin?

- Kirjoja käsitellään monella tavalla, niistä keskustellaan, tehdään ryhmätöitä. Yritän tarjota toisaalta sekä valinnanvaraa että yhteistä lukemista, jonka pohjalta voidaan yhdessä keskustella. Pitäisi myös varata aikaa tunnilla lukemiseen.

Teksti ja kuva: Raili Löyttyniemi