J.L. Runebergin elämästä

Lapsuusvuodet

Johan Ludvig Runeberg syntyi ruotsinkieliseen perheeseen Pietarsaaressa 5.2.1804. Hänen merikapteeni-isänsä oli nimeltään Lorens Ulrik ja äitinsä Anna Maria.

Lapsuusvuosien kerrotaan olleen onnellisia. Johan Ludvig lienee runoillut jo koulupoikana. Ensimmäiset runonsa hän kirjoitti rihvelitaululle.

Jo lapsena Johan Ludvig oppi kalastamaan ja metsästämään sekä tuntemaan luontoa. Hän kävi aluksi koulua Pietarsaaressa. Koulunkäyntinsä hän hoiti tunnollisesti.

Runeberg lähetettiin 8-vuotiaana opiskelemaan setänsä luokse Ouluun. Sedän kuoltua hän kävi koulua Vaasassa vielä kolme vuotta.



Opiskeluvuodet

Ylioppilaaksi Runeberg kirjoitti vuonna 1822. Hän alkoi opiskella pääaineinaan latinaa ja kreikkaa Turun yliopistossa. Rahoittaakseen opintojaan hän toimi opiskeluvuosiensa aikana kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Samalla hän tutustui Suomen sisämaan luontoon ja kansanelämään.

Tutuksi tulivat myös Suomen sodan (1808–1809) veteraanien kertomukset kokemuksistaan. Kaikki tämä vaikutti hänen myöhempään kirjalliseen tyyliinsä ja aihevalintoihinsa.

Vuonna 1827 Runebergista tuli filosofian maisteri.


Elämää Helsingissä

Kun yliopisto Turun palon jälkeen siirtyi Helsinkiin, seurasi Runeberg mukana. Hän toimi tieteenharjoittajana ja piti luentoja Helsingin yliopistossa sekä toimi opettajana Helsingin lyseossa.

Vuonna 1830 Runeberg julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa "Dikter" ("Runoja"). Tämän teoksen, kuten muunkin tuotantonsa, Runeberg kirjoitti äidinkielellään, ruotsin kielellä.

Vuonna 1831 Runeberg meni naimisiin pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Runebergeille syntyi kahdeksan lasta, seitsemän poikaa ja yksi tytär. Lapsista kuusi poikaa jäi eloon.

Helsingissä asuessaan Runeberg toimitti sanomalehteä "Helsingfors Morgonblad" ("Helsingin Aamulehti"). Hän laati myös arvostettuja kirja-arvosteluja.

Runeberg osallistui aktiivisesti Lauantaiseuran toimintaan, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta. Muista jäsenistä mainittakoon Elias Lönnrot ja J. V. Snellman. Lauantaiseura kokoontui usein Runebergin kotona.

Elämää Porvoossa

Vuonna 1837 Runeberg muutti Porvooseen. Siellä hän toimi lukion kieltenopettajana ja myöhemmin rehtorina.

Keisari myönsi hänelle elinikäisen vuotuisen eläkkeen vuonna 1839 ja samana vuonna hän sai Ruotsin akatemian suuren kultamitalin. Hänelle myönnettiin myös pohjoismaalaisten ja venäläisten ritarikuntien merkkejä.

Erityistä Runebergin päivää vietettiin ensimmäisen kerran 5.2.1854 Pietarsaaressa, kun Runeberg täytti 50 vuotta. Tavaksi myös tuli, että Porvoon teinit, oppikoulun ylempien luokkien oppilaat, kävivät laulamassa Runebergin ikkunan alla joka vuosi helmikuun 5. päivänä.

Vuonna 1863 Runeberg halvaantui ollessaan metsästysretkellä. Hän eli liikuntakyvyttömänä yli kolmetoista vuotta. Vaimo Fredrika luki hänelle ääneen monta tuntia päivässä. Hänen huoneeseensa asetettiin jopa peili, jonka avulla hän saattoi katsella ulos kadulle.

Johan Ludvig Runeberg kuoli 6.5.1877


Paluu