Vierailija 10.11.2009 19:33:47

Erilaiset koulut

Jos ja kun suomalainen peruskoulu antaa ihan oikeasti järkyttävän hyvän yleissivistyksen (niille, jotka riittävästi pysyvät kunkin luokan/koulun pedagogisessa perinteessä mukana), niin onhan selvää, että kaikki lisäviritykset ovat juuri sitä muuta varten: Keskustelijoista Nina ja Juhani turhaan kainostelivat; olisivat sanoneet, että Kirsi on oikeassa: He eivät halua kasvattaa lapsiaan sellaiseen arvo- ja toimintamaailmaan, johon peruskoulussa heidän mielestään voi liian helposti johtaa. En tulkinnut heidän sinänsä moittivan peruskoulua, mutta he eivät halua ottaa sitä riskiä, että lapsistaan kasvaisi jotain mitä he eivät toivo. Eli legendaarinen: He ajattelevat lapsensa parasta. Ja niinhän me kaikki - itse en vain usko, että kukaan, edes oma äiti tai isä, voisi oikeasti tietää, mikä toiselle ihmiselle on "oikeasti" parhaaksi. Koulujärjestelmän pitkän tähtäimen kehitys tulisi minun mielestäni kulkea kohti käytäntöjä, jotka ensisijaisesti antavat ihmisille välineitä löytää omista lähtökohdistaan "oikeat" polut.
Koulun valjastaminen pyhään kolmiyhteyteen kirkon ja perheen kanssa on aikansa eläneisyyden esimerkki selkeimmästä päästä. Perheitten uskomukset ja nojaamat instituutiot vaihtelevat niin paljon, että koulun tehtävä on mielestäni erittäin tarkasti antaa tietoa erilaisista olemassa olevista toimintamalleista ilman pienintäkään tunnustuksellisuutta mihinkään suuntaan. Se että "lapsen usko" olisi jotenkin kristillisyyden "omaa", on aika julmaa retoriikkaa.
Toivottavasti kehitys henkilölähtöiseen opetuksen suunnitteluun ei ole kuitenkaan kovin nopeaa, koska ei ole ihan lähitulevaisuudessa se aika, josta puuttuvat itsekkäitä tarkoitusperiään ajavat hyeenat, jotka valjastavat häikäilemättä kaiken tavalla tai toisella ylläpitämään materian epäoikeudenmukaista jakoa ja orjuuden ideologian piilokytkemistä käytännön elämään.

kk

• Vastaa

Vierailija 10.11.2009 20:23:52

Suomalaiset luulevat liikoja peruskoulustakin

Kirsi Ojansuu oli oikein malliesimerkki kapeakatseisesta suomalaisesta opettajasta, joka luulee suomalaisen peruskouun olevan maailman paras koulu. Harmi, ettei TV-keskustelussa päästy pidemmälle ja syvemmälle aiheeseen. Uskon, että Nina Winquist ja Juhani Paavolainen olisivat voineet monellakin tapaa vielä selittää, millä tavoin peruskoulu ei olekaan juuri niin ihana kuin Kirsi Ojansuu väittää.

Monella on varmaan Kirsi Ojansuun tavoin jonkinlaisia pelkoja ja kateutta yksityiskouluja kohtaan, jolloin jyrkät negatiiviset kannat muodostuvat. Mutta mitä on oikeasti mielettömän ihana suomalainen peruskoulu? Se on lasten ja nuorten henkistä pahoinvointia, teoreettisen oppimisen painottamista, ei onnellisen ja terveellisen elämän. Tietoa yhdestä korvasta sisään, toisesta ulos. Peruskoulu on kirosanoja ja räikeän huonoa käytöstä, meteliä ja epäsiistiä pukeutumista, haistattelua vanhemmille ihmisille jne. Kuulostaako enää niin auvoiselta? Ja vielä keskustelupalstoilla mietitään, miksi suomalainen ei osaa käyttäytyä ja puhua. Paljon on tekemistä kodeissa, mutta niin on kouluissakin.

Päätin, etten halua laittaa omaa lastani peruskouluun. Olenhan itsekin saanut käydä hyvän yksityisen koulun, mikä on valmistanut erittäin hyvin kaikkiin elämän koitoksiin. Onneksi hyvä koulu löytyi lapsellenikin. Kamalaa olisi ollut joutua tasapäistävään kouluun, missä laadusta ei koskaan voi mennä takuuseen. Vaihtoehtoja pitäisi saada lisää, lisää yksityisiä kouluja ja valinnanvaraa niille, jotka sitä haluavat. Todellakin!

Lapset etusijalle!

• Vastaa

Vierailija 10.11.2009 21:25:39

Steinerkoulu on ihan ok - vaikkei virheetön - vaihtoehto

Valitettavan lyhyt ohjelma!

Peruskoulu on tietenkin hyvä yhteiskunnallisen tasa-arvon ajaja ja sillä on ollut erinomaisen tärkeä historiallinen tehtävä suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeisessä (koulu)historiassa.

Mutta on harhaa luulla, että peruskoulu jotenkin takaisi tietyn oppimismäärän tai tiettyjen arvojen välityksen. Pisa-menestys on Suomelle hieno juttu, mutta samalla pitää muistaa tutkimukset nuorten tyttöjen yhä suuremmasta masentuneisuudesta, nuorten poikien kokemasta yksinäisyydestä ja yhä nuorempien suorituspaineista (vatsakivut, päänsäryt....).

On myös suuri harha, että peruskoulu takaisi tasa-arvoisen oppimisen. Lähikouluidea tarkoittaa automaattisesti sitä, että rikkaimpien asuinalueiden lapset käyvät samaa koulua ja lähiöiden köyhemmät samaa. Samoin parhaat opettajat valitsevat tarkkaan, missä kouluissa opettavat.

Haluaisin tuoda esille seuraavat Steinerkoulun hyvät puolet:

Monet lapset elävät varsin pirstoutunutta elämää tämän päivän pätkäyhteiskunnassa: vaarit ja mummit asuvat muilla paikkakunnilla, vanhemmat ovat ehkä eronneet, vanhemmat ovat kiireisiä työnsä puolesta jne.

-> Steinerkoulu perustuu jatkuvuuteen ja turvallisuuteen. Alakoulussa on sama luokanopettaja kahdeksan ensimmäistä vuotta, joka takaa turvallisen, tutun aikuisen läsnäolon lapsen kouluarjessa. Vanhempien on myös helppo olla toisten tuttujen vanhempien kanssa tekemisissä ja saman, pitkäaikaisen opettaja. Tietenkin asialla on kaksi puolta: jos ei tule toimeen opettajan kanssa, homma ei toimi.

-> Helsingin Steinerkoulu on yhtenäiskoulu, jossa voi käydä 0-luokasta yo-luokkaan samassa rakennuksessa, monesti koko perheen kaikki eri-ikäiset lapset näkevät toisensa pitkin koulupäivää, koulua käydään oppilaan ehdoilla myös lukiossa, jossa opettajat juoksevat luokkahuoneesta toiseen ja oppilaat saavat pysyä samassa huoneessa ja muokata siitä näköisensä.

-> Vanhemmat oppilaat kohtaavat uudet tulokkaat ja auttavat heitä monissa tilanteissa; hellyyttävässä aurinkokukkajuhlassa esim. koulun vanhimmat oppilaat antavat yksitellen uusille ekaluokkalaisille lavalla kukan tervetuliaissymbolina kouluvuoden alkaessa ja koulun vanhimmat saavat koulun päättäjäisiksi vastaavasti ruusun ekaluokkalaisilta kouluvuoden päätteeksi.

-> Steinerkoulu panostaa käden taitoihin ja hyviin, luonnonläheisiin materiaaleihin kuten villa, savi, sammal, puu. Koulukirjat tehdään itse ja ovat hyvää, vahvaa paperia, liidut ja kynät ja maalaustarvikkeet ovat korkealuokkaisia. Monet lapset eivät saa arjessaan kovinkaan paljon koskettaa luonnonmateriaaleja. Steinerkoulussa pienet pojatkin saavat / joutuvat tekemään gendrevastaisia juttuja, kuten kutoa puikoilla tai parsia / neuloa.

-> Steinerkoulu panostaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja opettaa myös niitä ehkä liiaksi joskus päässään olevia matikkanerdejä toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Ajatus on, että ei riitä, että on nero jossain hommassa vaan tulee kehittää itseään kokonaisvaltaisesti. Luovuus on valttia niin Steinerin koulumaailmassa - kuin myöhemmin melkein jokaisessa nykypäivän työssä.

-> Hesan Steinerkoulu on urbaani mutta sijainti on ihan Keskuspuiston laidalla, joten biologian ja maantiedon tunneilla voi kävellä suoraan luonnon helmaan tutkimaan mitä moninaisimpia ilmilöitä. Voimistelutunneilla voi vaikkapa suunnistaa.

- > Steinerkoulussa opitaan kieliä koko kehon voimalla (imitoimalla, tömistelemällä, taputtamalla) heti ensimmäisestä luokasta lähtien (näitä metodejahan käytetään myöhemmin korkeatasoisissa superkaallissa kielikouluissa:))

-> Meidän tiukassa "paper man" -yhteiskunnassa Steinerkoulussa vaalitaan suullisia perinteitä, lapset oppivat kuuntelemaan opettajaa ja toisiaan kunnioittavasti, kertomaan omin sanoin kuulemaansa ja keskustelemaan asioista perinpohjin.

-> Steinerkoulu perustuu lapsen oman oppimisen ilon säilyttämiseen. Ensimmäiset kolme lukuvuotta oppilaat eivät saa minkäänlaisia arvosanoja, vaan todistukset lähetetään suoraan vanhemmille kirjeessä, jossa monella sivulla pohditaan lapsen kehitystä monesta eri näkökulmasta. Vasta neljännellä luokalla oppilas saa kirjallisen (ei numero-) todistuksen. Idea on siis, että lapsi ei vertaisi itseään muihin vaan oppisi oppimisen halusta ja luontaisesta uteliaisuudesta. Lisänä on vielä ehkä joidenkin mielestä vanhanaikainen ajatus siitä, että oppi on arvokas asia itsessään ei sen takia, että jonkun tietyn maan tietyn ajan hallitus sen tietyllä tavalla määrittelisi. Tai, että yhteiskunnan tuotantosysteemi tarvitsisi joitakin tiettyjä taitoja - vaikka on tietysti ihan ok, jos sekin homma toimii.

Eikä Steinerkoulu ole enää millään muotoa muuten eliittikoulu. On vapaaoppilaita, jotka eivät maksa mitään. Ja yksi lukukausi maksaa suunnilleen 250 euroa.

Steinerkoulu on siis ihan hyvä juttu, vaikka ei toki millään muotoa virheetön. Yritin nyt tällä kirjoituksella poistaa joitakin vallitsevia ennakkoluuloja, jotka lähinnä varmaan johtuvat epätietoisuudesta ja siitä, että toisenlaisia asioita / ihmisiä perinteisesti ehkä vähän pelätään ja koetaan epäluotettavina.

• Vastaa

Vierailija 12.11.2009 21:39:40

Kysyt, pystyvätkö

Kysyt, pystyvätkö kotiopetusvanhemmat toimimaan ilman koulutusta peruskoulun opettajina. Tämä ei ole tietenkään mahdollista. Mutta näin säästökuurilla kun ollaan, vanhemmat ovat esimerkiksi Espoossa tarjoutuneet antamaan omaa työpanostaan koulun käyttöön. Ihmettelen, että avoimeen käteen ei tartuta.
Vanhemmat ovat kuitenkin täysin päteviä opettamaan omia lapsiaan. Näin on lainsäädännössä, ja tähän laki velvoittaa jokaisen vanhemman. Myös koulua käyvien lasten vanhempien tulee seurata lastensa opintojen edistymistä.
Opettajat tietävät itse parhaiten miten he pystyvät hyödyntämään ammattitaitoaan ja pedagogista erityisosaamistaan. Nykypäivän koulussa tarvitaan monien ammattialojen osaajia, luulen, että siellä olisi käyttöä rakennusmestarillekin.
Juhani Paavolainen
Viittä kotiopetuslasta opettanut

• Vastaa

Vierailija 13.11.2009 11:34:36

Ei se ole hassua

Ei se ole hassua. Kotiopetustilanne on erilainen kuin suuren ryhmän opetus koulussa. Siinä missä ammattiopettajalta odotetaan virheetömyyttä, ja koulutuksensa ja kokemuksensa avulla hän kykenee tähän, vanhempi joka opettaa lasta tekee virheitä. Virheet ovat kuitenkin melko helposti korjattavissa eivätkä ne heikennä vanhemman auktoriteettiä, hänhän ei ole ensisijaisesti opettaja vaan muissakin asioissa erehtyvä äiti tai isä.

Kotiopetuksen tavoitteet eivät ole ensisijaisesti tiedollisia. Tutkimusten ja oman kokemuksenikin perusteella nämäkin tavoitteet täyttyvät, jopa paremmin kuin kouluopetuksen keinoin. Ei siis ole mitään asiallista syytä kieltää kotiopetusta.

Juhani

• Vastaa

Vierailija 23.11.2009 14:44:57

Peruskouluun pettynyt

Onneksi myös näin ohjelman, koska olen tullut erittäin kiinnostuneeksi Steiner-koulusta omien vanhempien lasteni kautta saadun kokemuksen perusteella. Lapseni käyvät kohtuullista lähikoulua ja pärjäävät hyvin kaveripiirinsä kanssa. Olen pystynyt aika hyvin seuraamaan läheltä lasteni kouluelämää, olen käynyt vanhempainilloissa ja olen keskustellut rakentavasti opettajien kanssa yhteistyöpalavereissa. Kotimaailmassa olen itse pyrkinyt antamaan vaihtoehtoisia ja kriittisiä pähköitä "purtaviksi" omille lapsilleni ja samalla heidän kavereilleenkin - näin lapset ovat saaneet mielestäni vielä monipuolisemmin erilaisia vaihtoehtoisia ajatusmalleja kuin pelkästä peruskoulusta olisivat saaneet.

Tämän pärjäämiseni ja koulumaailmassa selviämiseni sekä koulumaailmasta olevan oman kokemukseni perusteella olen ehdottomasti sitä mieltä, että peruskoulu ei todellakaan toimi. Se ei toimi eikä kehitä tulevaisuuden maailmaan sellaisia kansalaisia kuin tarvittaisiin. Maailmassa tarvittaisiin empaattisia ja laaja-alaisia toimijoita. Ohjelmassakin tuli esiin peruskoulun pyrkimys oppijoiden ajattelun kehittämiseen keskittyvänä ja muiden oppimismallien arvopohjainen ja oppijoiden laaja-alainen kehittäminen. Peruskoulun ajattelun kehittämiseen keskittyvä opetus on liian kapea-alaista tulevaisuuden tarpeisiin ja muutosta tarvittaisiin peruskouluun ja lisää vaihtoehtoisia kouluja.

Ongelmana voi olla esimerkiksi se, että nykyiset opettajat ovat peruskoulun tuotteita, kuten itsekin olen. Omien ajatusmallien ja tämän yhteiskunnan arvomaailman murtaminen omassa toiminnassa on hyvin vaikeaa.

Nopeana esimerkkinä otan ympäristöongelmiin suhtautumisen. Ympäristöongelmien ratkaiseminen vaatisi tiedollisen oppimisen lisäksi myös aidon välittämisen oppimista, mihin toivoakseni ja ymmärtääkseni Steiner-koulussa opitaan. Tähän mennessä ei missään opettajanhuoneessa, jossa olen käynyt ole näkynyt edes tiedollisen oppimisen omaksumista: missään näkemässäni opettajanhuoneessa ei ole lajiteltu jätteitä kunnolla. Viimeksi löysin lasipurkin seka- ja biojätteiden seasta. Omille lapsilleni lajittelua kuten muutakin ympäristö- ja luontoasiaa olen opettanut itse - omat tärkeät arvot on lapsille opetettava - se on vanhempien velvollisuus! Ymmärrän siis ihan hyvin kotiopetuksen. Itse laitan toivoni 1-vuotiaani kanssa kuitenkin Steiner-kouluun, koska olen kai kuitenkin vähän laiska opettamaan ja lisäksi pidän myös yhteistyön tekemisestä fiksujen kasvattajien kanssa antoisana. Sirpa Rautiainen

• Vastaa