Luonnon monimuotoisuus

Saaristomeren kallioluodoilta Etelä-Suomen rehevien lehtojen ja synkkien korpikuusikoiden kautta Pohjanmaan lakeuksille ja Pohjois-Suomen soille ja tunturiylängöille. Suomen eri kasvimaantieteellisiin alueihin mahtuu monenlaisia elinympäristöjä, joihin eri eliölajit ovat sopeutuneet. Eläinkunnan eri eläinryhmien käyttäytyminen on myös osa luonnon monimuotoisuutta. Etologia on tieteenala, joka tutkii eläinten käyttäytymistä. Onko tuntemiesi eläinlajien käyttäytyminen Sinulle tuttua?

Videot

• Faktaa pöllöistä
  Pöllöt kiehtovat ihmisiä, koska niitä näkee harvoin, mutta kuulee usein. Pöllöt ovat niin viisauden kuin tyhmyydenkin, niin tiedon kuin taikauskonkin symboleita. Siellä, missä myyriä on talven aikana ollut reilusti tarjolla, ovat pöllötkin hyvissä voimissa. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä.
• Vesilisko ja rupilisko
  Vesiliskon nimi ei paljasta sen elinympäristöä täydellisesti, sillä vesilisko elää sekä vedessä että maalla. Vesiliskolla on tylppä kuono ja sivulta litistynyt pyrstö. Rupilisko on vesiliskoa huomattavasti harvinaisempi. Rupilisko on nimensä mukaisesti nystyräpintainen, väriltään tummempi ja paljon kookkaampi kuin vesilisko.
• Sammakko ja sen kehitys
  Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia: rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakon kehitys on käytännössä kolmiosainen. Ensin on muna, sitten on toukka ja kolmanneksi sammakko.
• Siili
  Siili on sympaattinen kaveri, joka syö selkärangattomia eläimiä ja viettää talvet talvihorroksessa. Suomen ensimmäiset havainnot siileistä ovat 1800-luvulta.
• Majava on metsän taitava arkkitehti
  Vaikka päällisin puolin näyttää siltä, että majavien luomat rakennelmat ovat vain sinne tänne pinottuja puita ja oksia, se ei pidä paikkaansa. Majavan asumukset ovat erittäin tarkasti tehtyjä.
• Rantakäärme on ihmiselle vaaraton
  Rantakäärme on helposti tunnistettavissa keltaisista niskalaikuistaan. Jotkut yksilöt ovat väriltään tummia ja ne muistuttavat erehdyttävästi kyytä. Rantakäärmeen pää on kapeampi ja silmän pupilli pyöreä. Ihmiselle rantakäärme on täysin vaaraton.
• Särki ja hauki - saalis ja peto
  Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji. Koska särki on niin runsas, se on itse myös yleinen saaliskala. Särki päätyy monen petokalan kuten hauen ruokalistalle.
• Varpunen
  Varpunen on varsinainen kaupunkilintu. Se viihtyy hyvin ihmisasutuksen lähellä. Vielä muutama vuosikymmen sitten varpunen oli kaikille tuttu, mutta tänään näitä vaatimattomia pikkulintuja on huomattavasti vähemmän. Tarkkaa syytä varpusten ahdinkoon ei tiedetä.
• Susi
  Eläintenhoitaja Aino Syrjälä kertoo Ähtärin eläinpuiston susista ja niiden käyttäytymisestä. Susi on laumaeläin, mutta Suomen susikanta on pieni.
• Ilves
  Ilveksiä on kolmea eri väriä. Ne ovat myös seurallisia eläimiä.
• Lakeuksilla
  Lakeudet sijaitsevat Pohjanmaalla. Avara, tasainen peltomaisema ulottuu silmänkantamattomiin. Pelloilla ja latojen tietämillä viihtyvät monenlaiset eläimet, jotka talvella saavat suojan hangen alta. Keväisin alueen joet tulvivat ja vesi nousee pelloille.
• Harjumaisemissa
  Jääkausi pysähtyi Päijät-Hämeeseen, ja näin syntyivät harjut. Harjujen jyrkillä rinteillä kasvaa mäntykangasmetsä, ja harjujen lomassa pilkottavat jyrkkien suppakuoppien lammet. Ihmisen toiminta on muokannut harjumaisemia voimakkaasti.
• Varis ja harakka
  Varis ja harakka ovat kaupungeissa tuttu näky. Nämä sosiaaliset ja älykkäät varislinnut osaavat käyttää kaupunkien tarjoamat edut hyödykseen.
• Ekolokero murtovesirannalla
  Suomen rannikolla jokien tuoma makea vesi sekoittuu meren suolaiseen, tuloksena vähäsuolaista murtovettä ja mielenkiintoisia ekolokeroita. Itämeren eliöstö joutuu sopeutumaan kahteen elementtiin, suolaan ja suolattomuuteen. Siksi eliöstö on herkkää eikä kestä paljon muutoksia.
• Luonnon monimuotoisuus
  Ihmisten määrä kasvaa huimaa vauhtia ja ihminen on levittäytynyt kaikille mantereille. Ihminen muokkaa ympäristöään ja käyttää hyväkseen luonnonvaroja ja myös haaskaa niitä piittaamattomasti. Kaikki tämä on kiihdyttänyt lajien sukupuuttoon kuolemisvauhtia. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuus köyhtyy nopeasti ja kenties peruuttamattomasti.

Audiot

• Lepakko suunnistaa äänen avulla
  Eläintutkija Heidi Kinnunen kertoo lepakon kyvystä suunnistaa äänen avulla.
• Siilien lisääntyminen puistoissa
  Eläintutkija Heidi Kinnunen kertoo siilien lisääntymisestä Helsingin puistoissa.
• Eläinten sopeutuminen kaupunkiluontoon
  Tutkija Heidi Kinnunen kertoo eläinten sopeutumisesta kaupunkiluontoon.