Suomen luonnon haavoittuvuus

Suot erotetaan erilaisiksi suotyypeiksi niiden kasvillisuuden ja pinnanmuotojen mukaan. Tyypillistä soiden kasvillisuudessa ovat sammalet, joita on runsaasti. Suolla maan pintakerros on turvetta, jota syntyy kuolleesta kasviaineksesta. Vaikka suot ovat yleensä vetisiä paikkoja, saattavat suon kasvit kärsiä ajoittain kuivuudesta.

Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomen luontoon ja erityisesti metsiimme? Puiden kasvulle lämpötilojen kohoaminen tuo kahtalaisia vaikutuksia: puun tuotto voi parantua, mutta tuhohyönteisten määrät saattavat puolestaan lisääntyä, kun talvista tulee leudompia. Pysyykö pohjoinen eliölajistomme perässä ilmastonmuutoksen edetessä?

Alkuperäisten lajien säilymistä voivat uhata ihmisen toimien ohella myös tulokaslajien aiheuttama kilpailu. Maamme tunnetuimpiin eläimiin kuuluva saimaannorppa on ainutlaatuinen laji, sillä sitä ei tavata missään muualla maailmassa. Suomalaisilla on vastuu saimaannorpan ja sen elinympäristön säilyttämisestä.

Videot

• Saimaannorppa
  Saimaannorppa jäi eristyksiin noin 8000 vuotta sitten, kun Laatokka ja Saimaa kuroutuivat irti merestä. Järvialueille jääneiden norppien oli sopeuduttava erilaisiin oloihin kuin meressä asuvien yksilöiden.
• Kestävä kehitys: Suomen vesistöjen suojelu
  Jorma Pessa Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksesta kertoo Suomen vesistöjen suojelusta.
• Suomen maisema-alueet
  Suomi tunnetaan yleensä tuhansien järvien ja metsien maana. Maisemat vaihtelevat kuitenkin suuresti etelästä pohjoiseen. Itäinen Keski-Suomi on suuremmaksi osaksi vettä, Pohjanmaa tunnetaan avarista peltolakeuksistaan, ja saaristomeri on tuhansien saarten ja luotojen rikkoma. Suoalueet puolestaan hallitsevat pohjoisen maisemaa.
• Etälukio: kestävä kehitys, soiden merkitys
  Tutkija Pentti Åhman kertoo soiden merkityksestä Suomen luonnolle.
• Tulokaslajit - merimetso, kyhmyjoutsen ja harmaahaikara
  Merimetso, kyhmyjoutsen ja harmaahaikara ovat kaikki tulokaslajeja. Merimetso oli vielä 1980-luvulla Suomessa harvinainen. Vuonna 2005 pesiä oli jo 4600. Kyhmyjoutsen pesi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1934. Tänään sen asema on vakaa.
• Neitoperhonen ja lupiini ovat tulokaslajeja
  Eläinkunnan tulokaslajeihin kuuluu viehättävä neitoperhonen. Kasvikunnan tunnetuimpia tulokaslajeja on tienvarret yleisesti vallannut lupiini.
• Tulokaslajit - supikoira, piisami, valkohäntäpeura ja minkki
  Supikoira, piisami, minkki ja valkohäntäpeura ovat nisäkkäitä, jotka eivät kuulu Suomen alkuperäisluontoon.
• Suon lintuja
  Kurkikanta on noussut viime vuosina ja ne eivät enää pelkää ihmistä. Suolla voi nähdä myös metsähanhia, niittykirvisiä, keltavästäräkkejä, monia kahlaajalintuja ja jopa metsokukon.
• Keväinen suo
  Monet linnut tulevat suolle jo ennen kuin lumet ovat sulaneet.
• Luonto lähellä: Jättipalsami
  Jättipalsami on levinnyt puutarhoista Suomen luontoon. Kasvupaikkoja valtaamalla se tukahduttaa alleen alkuperäisiä luonnonkasveja.

Tehtävät

• Biologia: suotyypit
  Yhdistä suotyyppi ja oikea kuvaus. Tehtävä liittyy etälukion kurssiin Kestävä kehitys.
• Saimaannorppa
  Katso video saimaannorpasta ja vastaa kysymyksiin.