Lisääntyminen ja perimä, solujen ja kudosten erityispiirteet

Uuden ihmisyksilön kehittyminen alkaa vain kahdesta solusta, jotka yhtyvät uudeksi yksilöksi. Perintötekijät siirtyvät eteenpäin miehellä siittiösoluissa ja naisella munasolussa. Siittiön ja munasolun kummankin 23 kromosomia yhdistyvät hedelmöittyneen munasolun tumaksi. Uusi ihmisyksilö saa alkunsa hedelmöittyneestä munasolusta eli tsygootista.

Miten uuden ihmisyksilön kudokset ja elimet kehittyvät? Alkion ensimmäiset solut ovat kantasoluja, joilla on kyky kehittyä miksi tahansa ruumiinosiksi. Erilaistuessaan solut lähettävät toisilleen signaaleja, ja nämä solujen väliset viestit ohjaavat solujen kehittymistä erilaisiksi kudoksiksi ja elimiksi. Solut lisääntyvät jakautumalla. Solun jakautuessa perintöaines siirtyy samanlaisena uuteen soluun. Näin esimerkiksi maksasolu osaa toimia tehtävässään oikein, ja tieto toiminnasta siirtyy myös uusiin maksasoluihin.

Lapset muistuttavat vanhempiaan, koska ominaisuuksien periytyminen vanhemmilta jälkeläisille noudattaa tiettyjä lainalaisuuksia. Tarkasti ottaen ominaisuudet eivät kuitenkaan periydy, vaan ominaisuuksiin vaikuttavat geenit. DNA-molekyylien sisältämä geenistö muodostaa yksilön perimän. Jos perimässä tapahtuu muutoksia, voi seurauksena olla sairaus, joka saattaa periytyä. Useita ihmisen perinnöllisiä sairauksia tunnetaan kromosomi- tai geenitasolla ja niiden esiintyminen voidaan todeta jo sikiövaiheessa.

Videot

• Mitoosi
  Mitoosissa tapahtuu tavallinen tuman jakautuminen.
• Meioosi
  Sukusolut muodostuvat yleensä meioosin kautta.
• Kantasolu
  Kantasolu on solu joka pystyy uusiutumaan ja erilaistumaan, toisin kuin normaalit solut.
• Solunjakautuminen
  Solunjakautumisen alussa DNA kahdentuu, eli siitä muodostuu kaksi keskenään samanlaista kopioita.
• Temperamentin erot identtisillä kaksosilla
  Temperamentin erot identtisillä kaksosilla johtuu kasvatuksesta ja ympäristöstä.
• Mutaatiot
  Mutaatioita on kolmea erilaista tyyppiä.
• Oppimisvaikeudet
  Videossa esitellään oppimisvaikeuksien syitä ja ilmenemistä. Haastattelussa professori Heikki Lyytinen Jyväskylän yliopistosta sekä tutkija Ari Kaukiainen Turun yliopistosta.
• Maan povesta: Saamelaisten genetiikka
  Dosentti Kirsi Huoponen Turun yliopistosta kertoo saamelaisten alkuperästä ja yllättävistä "sukulaisista" Iberian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa.
• Kirurgian historiaa
  Vielä runsaat 150 vuotta sitten vähäinenkin kirurginen toimenpide oli potilaalle kauhistus. Kirurgia oli verrattavissa kidutukseen, ja yli puolet potilaista menehtyi hoitoa seuranneisiin komplikaatioihin. Nykyään leikkaukset ovat käytännössä kivuttomia.
• Rokotteet ja antibiootit
  Lepra, rutto, polio, isorokko, influenssa ja tuberkuloosi ovat herättäneet kauhua ja surmanneet ihmisiä kautta historian. Hammastulehdus tai tulehtunut haava saattoi entisaikaan viedä hengen hyvinkin nopeasti. Tartuntataudit ovat tappaneet ihmisiä enemmän kuin kaikki sodat yhteensä. Rokotteet ja antibiootit ovat pelastaneet ihmishenkiä enemmän kuin mikään muu lääketieteen edistysaskel.

Audiot

• Ahdistuksella voi olla juurensa perimässä
  Vaikuttavatko perimä ja ympäristö hermoston toimintaan tai toimintahäiriöihin?
• Alttiusgeenejä löytyy myös skitsofrenian ja autismin takaa
  Sadat tai tuhannet geenit voivat vaikuttaa skitsofrenian syntyyn. Miksi autismia on enemmän pojilla kuin tytöillä?

Tehtävät

• Biologia: testaa tietosi anatomiasta
  Valitse oikea vaihtoehto tehtävässä. Tehtävä liittyy kurssiin etälukion biologia.
• Biologia: testaa tietosi soluista
  Valitse oikea vaihtoehto tehtävässä. Tehtävä liittyy kurssiin etälukion biologia.
• Biologia: testaa tietosi perinnöllisyydestä
  Valitse oikea vaihtoehto tehtävässä. Tehtävä liittyy kurssiin etälukion biologia.