Teemapaketit opetukseen
- Alakoulu
- Yläkoulu
- Lukio
- Taito- ja taideaineet
- Kielet
- Mediakasvatus
- Juhlapäivät
- Riston luontokoulu
Maantiede > Sininen planeetta (GE1) > Planeetat
Planeetat
Aurinko ja sitä kiertävät planeetat ja muut kappaleet muodostavat aurinkokunnan. Aurinkokuntamme planeetat ovat Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Aikaisemmin planeettojen joukkoon luokiteltiin myös Pluto.
Materiaalia
Videot
-
Pluton kiertoradan lähimmälle pisteelle on auringosta 4,5 miljardia kilometriä ja etäisimmälle 7 miljardia kilometriä.
-
Plutolle kuuluva kuu Kharon on saanut nimensä jumalataruista, joissa Kharon on kuoleman jumalan Pluton lautturi Tuonelan virralla.Pluto ja Kharon kiertävät 20 kilometrin säteellä toisistaan.
-
Uranus on neljä kertaa suurempi kuin maa.
-
Uranuksen renkaat ovat alle 10 kilometrin levyisiä ja ne koostuvat hiilikimpaleiden kaltaisista kappaleista.
-
Pluton soikea kiertorata on kallellaan muihin planeettoihin nähden.
-
Neptunuksella on kaksi laajaa rengasta. Kolmas rangas on havaittavissa niiden sisäpuolella lähellä planeetan pintaa.
-
Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosentisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen. Mistä Jupiter koostuu?
-
Saturnuksen renkaat ovat vajaan kilometrin paksuiset ja puolen miljoonan kilometrin levyiset.
-
Saturnus on aurinkokunnan planeetoista toiseksi suurin. Sen halkaisija on 120 000 kilometriä, joka on yhdeksän kertaa maan halkaisija.
-
Ganymede on Jupiterin suurin kuu. Sen halkaisija on 5200 kilometria ja se on suurempi kuin Merkurius.
-
Jupiterin neljäs kuu on Europa.
-
Planeetat saivat alkunsa sekasortoisen tärmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä.
-
Amerikkalainen Magellan-avaruusalus onnistui 80-luvun loppupuolella mittamaan Venuksen tutkalla entistäkin paremmin.
-
Tutustu Marsin pinnanmuotoihin väärävärikuvan avulla.
-
Kuiva Mars on ehkä muinoin ollut nykyistä paljon lämpimämpi ja kosteampi planeetta. Valtava suolainen meri on saattanut peittää valtaosan planeetan pohjoisosista. Mutta mitä sitten tapahtui?
-
Jupiteria lähinnä kiertävä suuri kuu Io on suurempi kuin Maan kuu, mutta kraatteriton.
-
Callisto on uloin Jupiterin neljästä suuresta kuusta.
-
Merkurius on vaikea havaita Maasta käsin, sillä se nousee juuri ja juuri horisontin yli.
-
Neptunuksen halkaisija on neljä kertaa Maan läpimitta.
Audiot
-
Muinaiset kansat suuntasivat rakennuksia Auringon ja Kuun mukaan. Tunnetuin esimerkki on Stonehenge Englannissa. Vanhimmat tähtitieteelliset merkinnät ajoittuvat jopa yli 30 000 vuoden taakse. Haastateltavana on arkeoastronomian asiantuntija ja tähtitieteilijä Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
-
Eurooppalaisen tähtitieteen katsotaan saaneen alkunsa muinaisen Mesopotamian alueella, jossa alettiin kerätä talteen tähtitieteellistä tietoa. Mesopotamian ja Egyptin tähtitieteestä sekä minolaisesta tähtitieteestä haastateltavana on tähtitieteilijä, tutkija Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
-
Antiikin Kreikassa kehitettiin malleja, joiden avulla pyrittiin selittämään planeettojen ja muiden taivaankappaleiden liikkeitä. Aristoteles esitti, että planeetat liikkuvat kristallipalloilla. Ptolemaios taas kehitti eteenpäin ns. episykliteoriaa. Haastateltavana ovat tähtitieteilijä Marianna Ridderstad Helsingin yliopistosta ja tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
-
Nikolaus Kopernikus esitti 1500-luvulla vallankumouksellisen ajatuksen, että Maa kiertää Aurinkoa. Näin alkoi ns. kopernikaaninen vallankumous, tieteellinen vallankumous, jota kesti seuraavat kaksisataa vuotta. Kopernikus käynnisti muutoksen, joka vei maapallolta sen keskeisen aseman avaruudessa. Galileo Galilei teki havaintoja kaukoputkillaan ja tuki Kopernikuksen aurinkokeskistä mallia. Haastateltavana ovat dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta ja edesmennyt Teknillisen korkeakoulun professori Raimo Lehti. Toimittajana Sisko Loikkanen.
-
Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe teki observatoriostaan käsin mittavan määrän erinomaisen tarkkoja havaintoja tähtitaivaan kohteista, ilman kaukoputkea. Hänen apulaisensa, lahjakas matemaatikko Johannes Kepler käytti näitä havaintoja hyväkseen laskiessaan planeettojen ratoja. Haastateltavana on professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
-
Isaac Newton oli Cambridgen yliopiston matematiikan professori, joka kehitti painovoiman, gravitaation teoriaa. Newtonin teoria selittää planeettojen ellipsinmuotoiset kiertoliikkeet Auringon ympäri. Newtonin lakien myötä fysiikka tuli tärkeäksi ja olennaiseksi osaksi tähtitiedettä. Haastateltavana ovat professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja dosentti Hannu Karttunen Turun yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
-
Albert Einsteinin suppea suhteellisuusteoria ja myöhempi yleinen suhteellisuusteoria avasivat aivan uuden näkymän avaruuteen. Haastateltavana ovat professori Jukka Maalampi Jyväskylän yliopistosta ja professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Sisko Loikkanen.
-
Professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta kertoo Sisko Loikkasen haastattelussa vanhoista tähtitieteellisistä kojeista, tähtien nimien alkuperästä ja tähtitaivaan kartoista.
-
Suomen ensimmäinen tähtitieteilijä lienee Sigfrid Aronus Forsius, joka vietti varsin vaiherikasta elämää 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa. Suomessa - Ruotsin osana - käynnistyi 1700-luvun puolivälissä merkittävä kansainvälinen tutkimus tähtitieteen alalla. Haastateltavana on professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
-
Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin, ja sen yhteyteen ryhdyttiin rakentamaan uutta observatoriota. Helsingissä tähtitieteilijät osallistuivat kansainväliseen taivaankartoitushankkeeseen. 1900-luvun puolivälin jälkeen astrofysiikasta tuli tärkeä osa tähtitieteellistä tutkimusta. Haastateltavana on professori Tapio Markkanen Helsingin yliopistosta. Toimittajana Sisko Loikkanen.
Tehtävät
-
Mitä tiedät Merkuriuksesta? Valitse oikein/ väärin.
-
Mitä tiedät Venuksesta? Valitse oikein/ väärin.
-
Mitä tiedät Marsista? Valitse oikein/ väärin.
-
Täydennä Marsista kertovat lauseet videoklipin avulla.
-
Mitä tiedät Jupiterista? Valitse oikein/ väärin.
-
Tunnetko avaruuteen liittyvää sanastoa? Yhdistä sanat ja selitykset.
-
Mitä tiedät Saturnuksesta? Valitse oikein/ väärin.
-
Mitä tiedät Uranuksesta ja Neptunuksesta? Valitse oikein/ väärin.
-
Tunnetko avaruuteen liittyvää sanastoa? Yhdistä sanat ja selitykset.
-
Mitä tiedät Plutosta? Valitse oikein/ väärin.
-
Tunnetko avaruuteen liittyvää sanastoa? Yhdistä sanat ja selitykset.
-
Ratkaise Merkuriukseen liittyvä sanaristikko annettujen vihjeiden avulla.
-
Ratkaise Venukseen liittyvä sanaristikko annettujen vihjeiden avulla.
Muut
-
Avaruuskansiot on kurssi aurinkokuntamme rakenteesta ja koostumuksesta. Se on perusopetukseen tarkoitettu 11-osainen itsenäinen verkkokurssi, josta on olemassa myös samanniminen tv-ohjelmasarja.
-
Tutustu avaruusaiheisiin tiedeuutisiin.
Tutustu hyötyihin