Musa is back, niinkuin joku tais sanoa

Julkaistu Ti, 23/12/2008 - 12:54
  • Samae Koskinen (Kuva: )
  • Dungen on mahtava esimerkki yhtiön ennakkoluulottomuudesta, vaikea uskoa että ruotsiksi laulavalla progressiivisella psykedeliabändillä olisi markkinarakoa Yhdysvalloissa.

Masensi lukea If Society- ja Verdura -levy-yhtioiden yhteishaastattelua desibeli.netistä, kavereilla oli illuusiot kadonneet aika lailla. Mun mielestä nykyaikana tarvitaan vielä enemmän sinisilmäisyyttä, perusteetonta intoa, lapsenomaista tyhmyyttä ja unelmointia koska olosuhteet ovat joka puolella niin masentavat. Helppohan mun on puhua kun en julkaise levyjä, mutta käännetään silti katse Amerikkaan, maahan jossa kaikki on jännittävää!

Kemado Records Yhdysvaltojen New Yorkista julkaisee kaikenlaista mahtavaa. Tutustuin tähän lafkaan ekaa kertaa kun kaverit tulivat Austinin SXSW:stä soittamasta mukanaan Kemadon kokoama kasetti nimeltä Invaders, josta tutustuttiin ekaa kertaa muun muassa Black Mountainiin ja Wolfmotheriin. Tsekataanpa pari muuta esimerkkiä.

Kemadon artistikaarti on hyvin monipuolinen, heillä on esiintyjiä Langhorne Slimin kaltaisesta folklaulajasta O'Deathin muodikkaaseen banjopunkkiin. Unohtamatta kuitenkaan Savioursin tyylisiä uushevibändejä, jotka taitavat olla yhtiön vahvin myyntiartikkeli.

Teksasilainen The Sword innosti mua jo ekalla levyllään, Age of Wintersillä. Ultraraskas soundi ja sopivasti debiilin kuuloinen laulaja toi mieleen hyvällä tavalla Black Sabbathin, mutta yhtye ei silti jäänyt aivan pelkäksi pliisuksi stoner-retroilijaksi vaan mukana oli myös ripeitä deathmetal-vaikutteita ja Kill 'Em Allista muistuttavia nuorisoratkaisuja. Nyt yhtye kiertää Ozzfestia ja sekoilee Metallican lämppärinä.

Dungen on mahtava esimerkki yhtiön ennakkoluulottomuudesta, vaikea uskoa että ruotsiksi laulavalla progressiivisella psykedeliabändillä olisi markkinarakoa Yhdysvalloissa. Ja paskanmarjat, siellä ne soittavat rannikolta rannikolle ulottuvia kiertueita.

Dungen soittaa Tavastialla 21.2.2009, suosittelen lämpimästi keikalle menoa, sain mahdollisuuden nähdä nämä Tanskassa ja se oli toteutukseltaan yksi parhaista keikoista mitä olen ikinä nähnyt, oli 12-kielistä kitaraa, huilua ja Wurlitzeria, materiaali ei vain ollut tuttua siihen aikaan mutta luulen että tällä kertaa kolisee vielä kovempaa.

Musa is back, niinkuin joku tais sanoa.

Samae Koskinen

  • Samae Koskinen (Kuva: )

    Tamperelaistunut riihimäkeläinen lauluntekijä, joka teki Intian matkallaan epätoivoisen päätöksen pitää itsensä jälleen ajan tasalla uudesta musiikista. Viime vuodet ovat menneet 60-luvulla.