Mansikkapaikalla Matti Kassila

”Elokuvamies viimeisen päälle”, kuvailee 87-vuotias, suomalaisen elokuvan Frank Capraksi tituleerattu ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija, Matti Kassila Jussi-Pekka Rantasen haastattelussa. Yliherkästä, levottomasta ja pelokkaasta lapsesta tuli näyttelijä kesällä 1943, kun hän sotimisen lomassa päätti ryhtyä taiteilijaksi ja sai panssarivoimista luvan näyttelemiseen. Näyttelijästä tuli ohjaaja, kun hän sai pienen roolin sukupuolivalistusfilmissä ja pääsi siten tutustumaan elokuvantekoon.

Mansikkapaikka alkaa Kassilan ohjaamien elokuvien potpurilla, ja aineistoa riittää, sillä Kassilan ohjaamia elokuva on yli 30. Kuudellä vuosikymmenellä ohjannut Kassila nousi sekä yleisön että kriitikoiden suosioon jo 1951 elokuvalla Radio tekee murron. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan suosio johtui Kassilan mukaan uudesta temposta ja teatraalisuuden poistamisesta: ”Dialogi oli nopeampaa, elokuvassa oli vauhtia”. Lisäksi kaupunki ei toiminut vain kulissina, vaan Kassila ”laittoi kaupungin toimimaan”.

Kassila paljastaa, miten ei ensin halunnut tehdä Komisario Palmu-elokuvia, sillä niissä oli hänen mielestään liian paljon puhetta, vaikkakin tyypit olivat hyviä. Kassila oli kuitenkin pakon edessä, sillä jonkun oli tuotava kuusihenkiselle perheelle leipä pöytään.

Kassila päätti tehdä elokuvatrilogian komediallisemman ja taiteilla komedian ja jännityksen yhdistelmällä. Särkkä antoi lisäksi luvan tehdä elokuvat 30-luvun epookkiseen tyyliin, ja itse Komisario Palmun hahmosta löytyy sekä Särkkää että presidentti JK Paasikiveäkin.

Yksi rajapyykki Kassilan tuotannossa on Sininen viikko vuodelta 1954, joka keertoo rakkaudesta ja voimakkaasta syyllisyydentunnosta. Kassila tunnustaa purkaneensa omia syyllisyydentuntojaan, joita alkoholismi ja syrjähypyt aiheuttivat.

Alkoholisimia Kassila kuvaa myös ensimmäisessä Sillapää-filmatisoinnissa, elokuvassa Elokuu vuodelta 1956. Kassilan työtahti oli kiivas ja alkoholin käyttö lisääntyi. Kassila teki pari elokuvaa vuodessa ja kotona odottivat vaimo ja lapset. Vihdoin alkoholismi alkoi rasittaa perhettä ja taloutta.

”Filmi oli minulle kaikki kaikessa, sitten tärkeämmäksi tuli elämä”, Kassila kertoo ja toteaa samalla pilke silmäkulmassaan, miten joidenkin mielestä hänen elokuvansa huononivat raittiuden myötä.

Kassilan ohjaamista seurataan otteessa elokuvasta Ihmiselämän ihanuus ja kurjuus vuodelta 1988. Miten Kassila saa näyttelijöistä parhaan irti? Mikä on Matti Kassilan oma kädenjälki?

Ohjelman loppupuolella Kassila kertoo, minkälaista oli tulla isäksi 63-vuotiaana ja mitä hänen autistinen Matti-poikansa on isälleen antanut. Lisäksi puhutaan vanhuudesta ja hyvästä elämisestä.

Mansikkapaikan päätteeksi Tapani Kansa esittää Akselin ja Elinan häävalssi, jota ei olisi ehkä koskaan syntynyt, jos Kassila ei olisi puuttunut ensimmäiseen versioon.

Matti Kassila on Mansikkapaikan vieraana torstaina 6.10. YLE TV 2:ssa kello 21.00. Uusinnat tiistaina kello 18.00 ja keskiviikkona kello 12.15. Jakson voi katsoa netissä viikon ajan ensilähetyksestä Yle Areenassa.