Verkkomaailma näyttäytyy monille pirstaleisena, epäluotettavana ja pintapuolisena. Perinteisen median mielestä pelkkä Internetin seuraaminen ei riitä hahmottamaan maailmaa monipuolisesti, mutta Keränen on toista mieltä.
- Nuoret ovat fiksuja, nokkelia ja medialukutaitoisia. He osaavat poimia tiedonmurusia, yhdistellä niitä uusilla tavoilla ja arvioida niiden luotettavuutta. Netti ei ole mörkö, joka tyhmentää nuoria.
Tutkija Keränen ampuu alas myös aktiivisuuden harhaluulon.
- Usein luullaan, että kaikki nuoret ovat verkossa aktiivisia, kommentoi uutisia, osallistuu keskusteluihin ja käyttää sosiaalista mediaa. Fakta on kuitenkin se, että meidän uuden tutkimuksen mukaan esimerkiksi vain 4 prosenttia 15 – 30 vuotiaista nuorista aikuisista käyttää twitteriä. Se on hirveän pieni luku.
Äänilevyteollisuus ja oikeuden omistajat käyvät jatkuvaa sanaharkkaan kuluttajien kanssa. Keränen haluaisi mennä keskustelussa eteenpäin.
- Ensin pitää kysyä mitä on nykyaikainen kulttuuri nuorten mielestä? Se ei ainakaan ole tanhuamista, kanteleen soittoa tai teatterissa käymistä. Se on esimerkiksi ”mash-up” –kulttuuria. Siinä käsitellään erilaisia kulttuurillisia tuotteita, kuten videoita, musiikkia tai mitä tahansa. Osat paloitellaan ja työnnetään omaa luovuutta väliin, järjestellään ne uudelleen ja synnytetään jotain uutta. Tämä on yksi selkeä nykykulttuurin muoto. Valitettavasti tämä on jyrkässä ristiriidassa nykyisten tekijänoikeuslakien kanssa. Osa nuorista kuitenkin toimii virallisen järjestelmän ulkopuolella. Heillä on oma etiikkansa ja logiikkansa, eikä heitä voisi vähempää kiinnostaa mitä isot levy-yhtiöt heistä ajattelevat.
- Nuorten maailmassa eettisellä tasolla levy-yhtiöt jakautuvat kahteen ryhmään. Monikansallisissa suuryhtiöissä tiivistyy – kärjistäen sanottuna – maailman pahuus, kun taas pienet levy-yhtiöt koetaan positiivisena. Pikkuyhtiöt koetaan enemmän ystävinä ja ne toimivatkin musiikkivalintojen apuna. Näitä artisteja halutaan tukea sekä rahallisesti että kulttuurillisesti.
Kommentit (0)
Ei kommentteja.