Holmbergin ja Långbackan 70-luvulla johtama Turun kaupungiteatteri onnistui yhdistämään kunnianhimoisen ohjelmiston kaupallisuuteen. Holmbergin ja Långbackan aikana teatterilla oli ohjelmisto, joka muodosti temaattisia kokonaisuuksia. Kun suurella näyttämöllä esitettiin hitiksi muodostunutta Kalle Holmbergin ohjaamaa Seitsemää veljestä, pienellä näyttämöllä esitettiin samaan aikaan Veijo Meren näytelmää Aleksis Kivi, jossa Holmberg esitti Kiveä. Esitysten väliset ketjut saivat yleisön odottamaan tulevaa.

Toinen merkittävä seikka Turussa oli ensemblen muodostuminen. Holmberg ja Långbacka veivät mukanaan Turkuun dramaturgin ja joukon näyttelijöitä. Yhdessä Turussa jo työskennelleiden tekijöiden kanssa tästä syntyi yhtenäinen ryhmä, Kalle Holmbergin sanoin "70-luvun selvin esimerkki mitä tällainen yhteinen, sisäinen kollektiivi, mitä se voi hioa ja mitä se voi pohtia ja mitä se voi tuottaa." Holmbergin ja Långbackan mukanaan tuomia näyttelijöitä olivat mm. Esko Salminen, Heikki Kinnunen ja Juha Muje.

	Kalle Holmberg ja työryhmä harjoittelevat Seitsemää veljestä.

Seitsemän veljestä oli Turun kauden menestynein esitys, ja se oli myös Holmbergin ja Långbackan johtajakauden käännekohta. Johtokaksikkoa kohtaan tunnettiin epäluuloa, poliittiset linnakkeet värittivät teatterikeskustelua 1970-luvun Suomessa. Jo laitosteattereiden syntyessä oli pelätty sitä, että teatterin aktiivisena tukijana kaupunki saisi päätösvaltaa myös ohjelmistoon. Turussa ehdotettiin mm. että kaupungin teatterilautakunta saisi äänestää ehdolle tuoduista näytelmistä. Joitain näytelmiä lautakunta estikin toteutumasta, mm. Jussi Kylätaskun näytelmän Runar ja Kyllikki Jouko Turkan ohjaamana (näytelmä esitettiin sittemmin Kotkan kaupunginteatterissa).

	Kalle Holmberg ja työryhmä harjoittelevat Seitsemää veljestä.

Seitsemän veljeksen lisäksi Turun muistettavimpia esityksiä olivat Ralf Långbackan ohjaamat näytelmät van Goghin postinkantaja, jossa Esko Salminen esitti Vincent van Goghia, sekä Bertolt Brechtin Galilein elämä, jossa pääroolia esitti Kapo Manto.

	»		lue myös Lilla teaternista

Artikkeli perustuu Kalle Holmbergin, Ralf Långbackan ja Esko Salmisen Sinistä laulua varten antamiin haastatteluihin.