YLE Teema

 

Julkaistu torstaina 06.05.2010 4 198

Kevään seitsemäntoista hetkeä

Kirjoittanut: Ulla Martikainen-Florath

Otsikko ei kuvaa kuluvan kevään tunnelmia, vaikka kovin ohikiitävää on-offia kevään tulo Pohjolaan on toistaiseksi ollut. Tässä blogissa hypätään kevään ja kesänkin yli syksyyn. Silloin Teema esittää kaivatun venäläissarjan Kevään seitsemäntoista hetkeä.Sarja ensiesitettiin Neuvostoliitossa 37 vuotta sitten. Se kolahti neuvostokansaan väkevästi. Ihmiset nauliutuivat ruudun ääreen niin, että maan rikollisuuskin putosi lähes nollille.

Suomeen sarja saatiin vuotta myöhemmin, syksyllä 1974. Meilläkin se jäi lähtemättömästi monen katsojan mieleen. Koko Teeman olemassaolon ajan sarjaa on toivottu uusintaan. Miksi se lähetetään vasta nyt?

Syyllinen vitkasteluun on Teeman kanavapäällikkö. Uusintapyyntöjen takia pyysin sarjan katseluun muutamia vuosia sitten. En ollut aikanaan sitä itse nähnyt. Ylen suomentajatoimittaja Pirjo Aaltonen - sarjan asiantunteva fani - antoi taustatietoa ja kaivoi esiin vanhan suomennoskäsikirjoituksen, jota seuraamalla yritin katsoa nuhruista mustavalkoista vhs-kasettia.

Alussa käyskenneltiin keväisessä metsässä, ei lyhyitä hetkiä, vaan nykykatsojan kokemuksena tunteja. Dialogi tipahteli varmaan hämäläisenkin katsojan mielestä harvakseltaan. Lopulta itse tapahtumat käynnistyivät. Venäläiset näyttelivät mielestäni hieman paperinukkemaisen yksi-ilmeisesti saksalaisia natseja. Näytin sarjaa kollegalle. Totesimme: Ehkä tv-kerronta on vuosikymmenten varrella muuttunut niin, että sarja tuntuu kummajaiselta. Parempi, että katsojat saavat pitää ikimuistoiset tv-hetkensä turmeltumattomina.

Kuukausi sitten katsoin sarjan ensimmäisen osan uudelleen dvd:ltä. Sarjan osia ei ole vain entisöity ja lyhennetty, vaan se on myös kokonaan väritetty. Kolmen vuoden suururakkana on syntynyt maailman pisin väritetty elokuva. Pääsin nyt toisella tavalla kiinni sarjan ideaan. Tiettyä outoutta, mutta myös ainutlaatuista tunnelmaa sarjassa on.

Hyvää kannatti odottaa. Sarjaa toivoneet katsojat pääsevät syksyllä testaamaan omia muistikuviaan sarjasta. Osa katsojista saattaa haastaakin ”pyhäinhäväistyksenä” uutta väritettyä ilmiasua aivan kuin Venäjällä vuosi sitten. Ja uudet katsojat voivat tutustua tv-historian yhteen kulttisarjaan.

Ulla Martikainen-Florath
kanavapäällikkö

Suosittele198 Suosittelee

Kommentit

Petri Sakkinen

Kiitos ja oi voi. Tämä on yksi kaikkien aikojen suosikkisarjojani ja olisin kyllä mieluummin nähnyt sen alkuperäisversion. No, se on tietysti saatavilla DVD-versiona kirjastostakin eikä minulle englanninkielinen tekstitys ei ole ongelma, mutta monelle on.

Parempi tämäkin kuin ei mitään. Surkeaa silti, että Teema on muuttumassa Kuvitetut Klassikot -kanavaksi ja television Valituiksi Paloiksi.

Juha V. Mentu

Odotan innolla tätä 70-luvun neukkusarjaa. Mustavalkoisuus ja hitaus, hienon musiikin kera, saivat viihtymään sen parissa. Itse tarina oli tietysti kiehtova: kuinka vastapuolen agentti uskaltautui saksalaisten sodanjohdon ytimeen? Vaikutti silloin, ja vaikuttaa varmasti uudelleen. Hienoa, jos saame tämän sarjan nähtäväksi.

Veeti

Onnistuihan YLE ja erityisesti Teema tuhotyössään: Nyt alkuperäistä mustavalkoista versiota ei taatusti tulla näyttämään enää koskaan. Hienoa. Tuo "maailman pisin väritetty elokuva" on kai sitten arvo sinänsä. Se värjäys oli suttuista, täysin kelvotonta ja vain häiritsi.

Herra Sakkisen kommentti "Kuvitetuista Klassikoista" on todellakin oikeaan osunut, siitähän tässä on kysymys.

Anonyymi

ways to deal with anxiety
llinen vitkasteluun on Teeman kanavapäällikkö. Uusintapyyntöjen takia pyysin sarjan katseluun muutamia vuosia sitten. En ollut aikanaan sitä itse nähnyt. Ylen suomentajatoimittaja Pirjo Aaltonen - sarjan asiantunteva fani - antoi taustatietoa ja kaivoi esiin vanhan suomennoskäsikirjoituksen, jota seuraamalla yritin katsoa nuhruista mustavalkoi