Teeman oma soundi

10 vuotta on kulttuurikanavalle Suomessa pitkä aika. Se aika kuitenkin tarvitaan, jotta televisiokanavasta voisi tulla yksi arvostetuimpia tv-brändejä.

Kun pääsin kanavalle töihin vuonna 2006, en omistanut edes digiboksia. Olin saanut lainaksi joitakin kanavan ohjelmia VHS-kasetilla. Halusin Teemalle, koska uskoin että siellä on mahdollisuus rakentaa marginaalissa jotain sellaista, mitä valtamediaan muuten ei mahdu. Temaattinen ajattelu, teemaillat, ohjelmien paketointi ja eri genrejen sekoittaminen tuntuivat mahtavilta haasteilta.

Pari ensimmäistä vuotta menivät kokeiluihin ja etsimiseen. Meri tai hipit eivät tainneet olla osuvampia teemaillan aiheita. Peräkkäiset löyhällä ajatuksella sidotut dokumentit vaihdettiin kuitenkin pian elokuvan ja dokumentin yhdistelmään.

Omistauduimme välillä suomalaiselle tanssille, rockille, sitten jazzille ja koko ajan elokuvalle ja klassiselle musiikille. Rakentelimme pieniä ja suuria teemoja. Jotkut niistä kestivät koko syksyn, hyvä etteivät koko vuotta. Keskusteluissa puhuttiin huimapäisestä kanavasta.
Katsojilta alkoi tulla ihanaa palautetta, etenkin elokuvia ja dokkarivalintoja kiiteltiin. Kanavan intoilun ja ihailun kohteet vaihtelivat.
Kutsuimme vieraaksi Amerikasta asti Henry Rollinsin. Mies hurmasi paitsi meidät myös median. Hän antoi kaksi päivää ketjussa haastatteluja lehdistölle ja piipahti myös Arto Nybergin showssa. Henry veti myös hienon shown Savoyssa, mutta kanavalle hän ei montaa katsojaa tuonut.
Sen jälkeen siirryimme fanittamaan Esa-Pekka Salosta ja juhlimme hänen 50-vuotissynttäreitään. Esa-Pekka saapui lehdistökatseluun äitinsä kanssa. He molemmat olivat armoitettuja tarinan kertojia.

Teema on onnistunut samaan ystäväkseen myös Aki Kaurismäen, tähdekseen Iiro Rantalan, juhlimaan Matti Ijäksen loistavia draamoja, tarjoamaan Peter von Baghin mahtavia dokumentteja. Hän kokosi kanavalle myös klassikkodokumenttisarjan – kulttuuriteko josta olen tavattoman ylpeä. Kun istuin Kansallisteatterissa katsomassa Tuntemattoman läpimenoa tietäen, että tämänkin televisioversion saamme näyttää Teemalla sydämeni läpätti.

Olen saanut elää mahtavia hetkiä Teemaa tehden yhdessä muiden teemalaisten kanssa. Teema, sen ystävät ja katsojat muodostavat heimon, joille kanava on jatkuva innostaja. Mitään brändiä Teemasta ei koskaan olisi syntynyt ellei sillä olisi sielu ja oma soundi.

Mutta mistä Teema on tehty? Jatkuvasta uuden etsimisestä. Teema on miksaajan kanava: on tunnettava vanha, seurattava kansainvälistä tarjontaa, keksittävä uutta ja siitä kaikesta miksattava Teeman oma soundi, jonka katsoja haluaa.

Kirjoittaja on Teeman kulttuuriohjelmien tilaaja.