Te kituttajat, te ihmisen yölevon riistäjät! Teitän takia on nuutunut olo nyt. En kiitä. Kun ensin nauratti (Älä itke, Iines) nuoren Ryhmäteatterin hurjuus. Ja sitten heti perään itketti (Lumottu Mary) katoava kaunis maailma. Poliakoff pystyy varmaan tekemään puhelinluettelostakin koskettavan minisarjan. Valot itselläkin tuntuvat koko ajan vähitellen sammuvan ja pimeys lisääntyy. Ratkennen puistonpenkille juopottelemaan ja itsesäälimään ja kuuntelemaan klassista musiikkia. Kiitos näistä nyt kuitenkin taas.