 |
|
|
|
|
|
|
Albert Edelfelt lapsena.
|
|
1854 |
Albert Edelfelt syntyi 21. heinäkuuta 1854 Porvoon maalaiskunnassa Kiialan kartanossa.
Edelfeltin isä oli arkkitehti Carl Albert Edelfelt (1818-1869) ja äiti Alexandra (1833-1901) oli varakasta porvoolaista laivanvarustajasukua. Perheeseen kuului lisäksi kolme sisarta: Ellen (1859-1876), Annie (1866-1935) ja Berta (1869-1934). |
|
|
1855 |
Edelfeltin perhe muutti Helsingin Kaivopuistosta Hämeenlinnaan, missä isä toimi lääninarkkitehtinä. Viiden tai kuuden ikäisenä Albert sai oman piirustuslaudan. |
|
|
|
|
Edelfeltin isä arkkitehti Karl Edelfelt
|
|
1866 |
Perhe muutti takaisin Helsinkiin. |
|
|
1869 |
5. maaliskuuta 1869 Edelfeltin isä kuoli, ja perheelle jäi pitkäaikaiset velat maksettavaksi. Edelfelt oli 14-vuotias ja aloitti säännölliset taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.
Edelfelt opiskeli syksystä 1869 kevääseen 1871 Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajanaan kuvanveistäjä C. E. Sjöstrand. |
|
|
 Kuuntele millaisen velkataakan Edelfelt peri 14-vuotiaana.
Edelfeltin isä kuoli taiteilijan ollessa 14-vuotias. Hän hoiti isältään perimänsä velat maalauksillaan. Kertoja Marina Catani Kesto 0:46
|
|
|
|
|
Edelfeltin ylioppilaskuva, 1871.
|
|
1870 |
Edelfelt oli kesällä Emil Nervanderin johtamalla ylioppilaitten taidehistoriallisella retkellä Hattulan ja Vanajan kirkoissa. |
|
|
1871 |
Edelfelt valmistui ylioppilaaksi ja ryhtyi opiskelemaan yliopistossa latinaa, kreikkaa ja historiaa. Hän opiskeli taidetta yliopiston piirustussalissa, opettajana Berndt Lindholm ja Adolf von Becker. Edelfelt oli myös Adolf von Beckerin yksityisoppilaana 1871 - 1873.
Edelfelt osallistui piirtäjänä Suomen muinaismuistoyhdistyksen matkalle Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle. |
|
|
1872 |
Edelfelt luopui yliopisto-opinnoistaan kesällä. Hän teki keväällä Ruotsin kautta matkan Kööpenhaminan Pohjoismaiseen taidenäyttelyyn ja päätti ryhtyä taiteilijaksi matkan jälkeen. |
|
|
1873 |
Edelfelt opiskeli syys- ja kevätlukukauden historiamaalausta Antwerpenin taideakatemiassa. |
|
|
Edelfeltin matkusti Antwerpeniin opiskelemaan historiamaalausta.
Edelfelt kuului koulunsa priimuksiin Antwerpenissa. Hän lähti jatkamaan opintojaan Pariisiin. Kertoja Marina Catani. Kesto 0:40
|
|
|
1874 |
Edelfelt matkusti toukokuussa Pariisiin ja kirjoittautui Jean-Léon Gérômen ateljeehen École des Beaux-Artsiin. |
|
|
1876 |
Edelfelt matkusti Italiaan ja Roomaan Victor Hovingin kanssa. Siellä molemmat sairastuivat lavantautiin, johon Hoving menehtyi. Ellen-sisar kuoli kotona tuberkuloosiin.
Edelfelt palasi Pariisiin syksyllä ja vuokrasi ullakkoateljeen Quartier Latinista.
Hän maalasi ullakkoateljeessaan Quartier Latinissa Kuningatar Blankan, joka oli näytteillä Pariisin Salongissa 1877 ja Pariisin maailmannäyttelyssä 1878. |
|
|
» Ensimmäinen oma ateljee latinalaiskorttelissa.
Pariisissa oli lukuisia eri tasoisia ateljeeasuntoja 1800-luvun puolivälissä. Edelfeltin ensimmäinen ateljee oli rue de Bonapartella karu ullakkohuone. Kertoja Marina Catani. Kesto 2:16
|
|
|
» Lue lisää Kuningatar Blankan maalaamisesta
|
|
|
1878 |
Ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingin Ritarihuoneella. Teos Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista palkittiin valtion henkilömaalauskilpailussa.
Alexandra-äiti vuokrasi Haikosta kesähuvilan. Vuotta myöhemmin Edelfelt osti vähittäismaksulla tilanhoitajan asunnon ja rakennutti tontille ateljeen vuonna 1883. |
|
|
 Katso Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista -teos teosgalleriassa
|
|
|
1879 |
Äiti Alexandra vuokrasi kesähuvilan Haikosta. Edelfelt kääntyy ulkoilmamaalaukseen. Hän maalasi Haikon ateljeessa elo-syyskuussa ensimmäisen ison ulkoilmamaalauksensa, Lapsen ruumissaatto. Maalaus palkittiin 3. luokan mitalilla Pariisin Salongissa seuraavana keväänä. Edelfeltistä tuli ensimmäinen Salongissa palkittu suomalaistaiteilija. |
|
|
Katso Lapsen ruumissaatto -teosta teosgalleriassa
|
|
|
|
|
Edelfeltin ateljee, Pariisi n. 1882.
|
|
1880 |
Edelfelt vuokrasi kesäkuussa ateljeen Pariisista osoitteesta 147 avenue de Villiers.
Hän tutustui Sophie Manzeyhin, varakkaan pietarilaisperheen tyttäreen, johon myös rakastui. Edelfelt maalasi hänestä muotokuvan kesällä 1880 Haikossa. |
|
|
1881 |
Keväällä 1881 Edelfelt teki matkan Espanjaan. Maa ja Prado-museon taide tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen.
Edelfelt maalasi ulkona Haikossa heinä-syyskuussa vuoden pääteoksensa Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa.
Edelfelt maalasi Pietarissa 1881 – 1882 muotokuvia mm. keisari Aleksanteri III:n perheestä. Hänet nimitettiin Venäjän taideakatemian jäseneksi ja akateemikoksi. |
|
|
Katso Alexander III:n lapset, Mikael ja Xenia -teosta teosgalleriassa
|
|
|
1882 |
Edelfelt palasi Pariisiin Pietarista huhtikuussa oltuaan siellä miltei vuoden.
Teos Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa palkittiin toisen luokan mitalilla Salongissa 1882. Edelfeltin saatua kaksi Salonki- mitalia hän sai asettaa teoksiaan näytteille juryn tarkistamatta. |
|
|
1883 |
Haikkoon valmistui erillinen ateljeerakennus.
Edelfelt kihlautui Sophie Manzeyn kanssa vuoden lopulla, mutta Sophien vanhemmat purkivat kihlauksen jo seuraavana päivänä. |
|
|
1884 |
Edelfelt matkusti Kröyerin seurassa Pariisista Englantiin toukokuussa. Maalasi teoksen Leikkiviä poikia rannalla I. |
|
|
1885 |
Edelfelt maalasi Pariisissa muotokuvan tunnetusta ranskalaisesta tiedemiehestä Louis Pasteurista 32-vuotiaana. |
|
|
1887 |
Teokset Pariisin Luxembourgin puistossa ja Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä valmistuivat. Edelfelt matkusteli Itä-Suomessa Imatran, Lappeenrannan, Punkaharjun ja Savonlinnan seuduilla keräämässä materiaalia Harper´s New Monthly Magazinen artikkeliin.
Edelfelt hankki Helsingin Siltasaaresta ateljeen. |
|
|
1888 |
Edelfelt vihittiin 19.tammikuuta Anna Elise (Ellan) de la Chapellen (1857-1921) kanssa. Poika Erik (1888-1910) syntyi 23. marraskuuta. Poika Erik Edelfelt kuoli naimattomana 1910. |
|
|
Kuka oli Ellan de la Chapelle?
Edelfelt avioitui Helsigin kauneimman tytön kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut onnellinen. Kertoja Anna Kortelainen. Kesto 3:34
|
|
|
1889 |
Edelfelt palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1889 korkeimmalla mahdollisella kunniamitalilla Pasteurin muotokuvasta. Edelfeltistä tuli Ranskan Kunnialegioonan upseeri.
Edelfelt joutui ilmiriitaan Adolf von Beckerin ja Walter Runebergin kanssa, koska Edelfelt piti nuorempien taiteilijoiden puolta Pariisin maailmannäyttelyssä.
|
|
|
|
|
Taiteilijan äiti, rouva Alexandra Edelfelt, 1883 (Ateneumin taidemuseo).
|
|
1890 |
Edelfelt teki keväällä ensimmäiset yritykset graafisen taiteen alalla Pariisissa Anders Zornin johdolla
Teos Kristus ja Mataleena valmistui. |
|
|
1891 |
Edelfelt perhe muutti Helsinkiin Pariisista. Hän voitti yhdessä Gallénin ja Järnefeltin kanssa seinämaalauskilpailun, joka järjestettiin Turun Akatemian 250-vuotisjuhlan yhteydessä.
Perhe muutti Helsinkiin Pariisista.
|
|
|
1892 |
Edelfelt maalasi syksyllä teoksen Porilaisten marssi isänmaallisen konsertin innoittamana. |
|
|
Katso Porilaisten marssi -teosta teosgalleriassa
|
|
|
1893 |
Edelfelt oli tammikuussa Imatrankoskella maalaamassa talvikuvia Akseli Gallen-Kallelan, Louis Sparren ja Adolf von Beckerin seurassa. Hän maalasi lukuisia muotokuvia Larin Paraskesta, inkeriläisestä runonlaulajasta. |
|
|
1894 |
Edelfelt maalasi Tanskan prinsessa Marien muotokuvan. Hän aloitti Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitustyöt. |
|
|
1895 |
Edelfelt matkusti alkuvuodesta Pietarin kautta Berliiniin ja Pariisiin. Edelfelt huomasi Pariisissa, että hänen nuoruutensa aikojen skandinaavisten taiteilijakolonnan määrä oli pienentynyt 50:stä alle kymmeneen. |
|
|
1896 |
Edelfelt vietti lähes koko kevään Pietarissa maalaten keisari Nikolai II:sta kaksi muotokuvaa. Hän kuvitti Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten I osan. |
|
|
1898 |
Edelfelt maalasi Haikossa teoksen Ulkosaaristossa. |
|
|
1889 |
Maalaus Kaukolan harju auringonlaskun aikaan valmistui vuosien 1889-1890 vaihteessa. |
|
|
Katso Kaukolan harju auringonlaskun aikaan -teosta teosgalleriassa
|
|
|
|
|
Edelfelt ystäviensä kanssa vuonna 1900. Kuvassa Akseli Gallen-Kallela, Emil Wikström (takana), Albert Edelfelt ja Albert Gebhard.
|
|
1900 |
Edelfelt lähti maaliskuussa Pariisiin valmistelemaan Suomen osaston osallistumista Pariisin maailmannäyttelyyn sisarensa Bertan kanssa. Edelfeltin ansiota oli, että suomalaiset saivat rakentaa näyttelyyn oman paviljonkirakennuksen.
Edelfelt sai päätökseen Vänrikki Stoolin kuvitustyöt. |
|
|
Edelfeltin oli Suomelle tärkeä kulttuuridiplomaatti.
Kertoja Marina Catani. Kesto 1:01
|
|
|
» Kallis ja vaikea kuvitustyö
Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen oli suuri ja kallis hanke. Kustannussopimus tehtiin jo vuonna 1884, mutta Edelfelt pääsi tekemään työtä vasta 1890-luvun lopulla. Kesto 2:19
|
|
|
1901 |
Edelfelt maalasi vuodenvaihteessa 1900-1901 Pariisissa oopperalaulajatar Aino Acktén muotokuvia.
Edelfeltin tukija ja kannustaja, Alexandra-äiti kuoli 26. elokuuta. |
|
|
Edelfeltin äidin asema taiteilijan elämässä.
Edelfeltin äiti kuoli vain vähän ennen poikaansa. Kertoja Anna Kortelainen. Kesto 2:41
|
|
|
1902 |
Edelfelt maalasi Ida Ahlbergin muotokuvan. |
|
|
1903 |
Edelfelt teki tammikuussa puolisonsa kanssa matkan Italiaan. Valittiin Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajaksi. |
|
|
1904 |
Edelfelt aloitti syyskuun alussa Helsingin yliopiston seinämaalausten tekemisen. |
|
|
1905 |
Edelfelt sai valmiiksi Helsingin yliopiston 3-osaisen seinämaalauksen Turun Akatemian vihkiäiset.
Edelfelt kävi vielä viimeisenä elinvuotenaan Pariisissa ja palasi Suomeeen heinäkuussa. Taiteilija kuoli sydänhalvaukseen elokuun 18. päivänä. |
|
|
Kuuntele kertomus Edelfeltin viimeisestä kesästä.
Kesällä 1905 Edelfelt oli väsynyt ja lähellä kuolemaansa. Albert Engström muisteli vuosikymmeniä myöhemmin kesken Kiialassa heinäkuussa 1905 vietettyjä rapujuhlia sattunutta episodia. Välikohtaus kertoi omalla tavallaan miten väsynyt Edelfelt tuolloin oli ja heijastaa hänen aina kriittistä mieltään. Kertoja Petja Hovinheimo. Kesto 4:03
|
|
|
» Lue lisää Edelfeltin viimeisestä kesästä ja dramaattisista tapahtumista Kiialan rapujuhlilla
Taiteilija Albert Gebhardt on muistellut, että palattuaan Pariisista 1905 Edelfelt oli näyttänyt hyvin väsyneeltä. Hänen poskensa olivat kuopalla ja huulet sinisinä. Kiialan kartanossa heinäkuun loppupuolella järjestetyillä rapujuhlilla tapahtui dramaattinen episodi, josta Albert Engström myöhemmin kertoi kirjassaan.
|
|
|
|
