YLE UutisetUrheiluOhjelmaopasTietopalveluDigitv.fi
YLE Teema | Teemagallerian etusivu
YLE Teema
Etusivu
Maalari
Kuvittaja
Ateljee
Teosgalleria
Henkilöhistoria
Haastattelut
Triviat
Vieraskirja
Edelfelt-ohjelmat
Mobiilipalvelut
MMS-Kuvagalleria
Teosluettelo
Linkit
Palaute
Tekijät
Lähteet
Ohjeet
Albert Edelfelt - kohtaamisia
Omakuva, 1874. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto.
Henkilöhistoria

Albert Edelfelt maalasi kansaa ja pariisilaiskaunottaria, tutustui tiedemiehiin ja oli keisarihovin uskottu maalari. Edelfeltin yksityiselämä oli vähintääkin yhtä kiehtova kuin hänen työnsä taiteilijana.

1850
Kuva: VTM/Kuvataiteen keskusarkisto
Albert Edelfelt lapsena.
1854
Albert Edelfelt syntyi 21. heinäkuuta 1854 Porvoon maalaiskunnassa Kiialan kartanossa.

Edelfeltin isä oli arkkitehti Carl Albert Edelfelt (1818-1869) ja äiti Alexandra (1833-1901) oli varakasta porvoolaista laivanvarustajasukua. Perheeseen kuului lisäksi kolme sisarta: Ellen (1859-1876), Annie (1866-1935) ja Berta (1869-1934).
1855
Edelfeltin perhe muutti Helsingin Kaivopuistosta Hämeenlinnaan, missä isä toimi lääninarkkitehtinä. Viiden tai kuuden ikäisenä Albert sai oman piirustuslaudan.
1860
Kuva: Museovirasto
Edelfeltin isä arkkitehti Karl Edelfelt
1866
Perhe muutti takaisin Helsinkiin.
1869
5. maaliskuuta 1869 Edelfeltin isä kuoli, ja perheelle jäi pitkäaikaiset velat maksettavaksi. Edelfelt oli 14-vuotias ja aloitti säännölliset taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa.

Edelfelt opiskeli syksystä 1869 kevääseen 1871 Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa opettajanaan kuvanveistäjä C. E. Sjöstrand.
» Kuuntele millaisen velkataakan Edelfelt peri 14-vuotiaana.
Edelfeltin isä kuoli taiteilijan ollessa 14-vuotias. Hän hoiti isältään perimänsä velat maalauksillaan. Kertoja Marina Catani Kesto 0:46
1870
Kuva: Museovirasto
Edelfeltin ylioppilaskuva, 1871.
1870
Edelfelt oli kesällä Emil Nervanderin johtamalla ylioppilaitten taidehistoriallisella retkellä Hattulan ja Vanajan kirkoissa.
1871
Edelfelt valmistui ylioppilaaksi ja ryhtyi opiskelemaan yliopistossa latinaa, kreikkaa ja historiaa. Hän opiskeli taidetta yliopiston piirustussalissa, opettajana Berndt Lindholm ja Adolf von Becker. Edelfelt oli myös Adolf von Beckerin yksityisoppilaana 1871 - 1873.

Edelfelt osallistui piirtäjänä Suomen muinaismuistoyhdistyksen matkalle Lounais-Suomeen ja Ahvenanmaalle.
1872
Edelfelt luopui yliopisto-opinnoistaan kesällä. Hän teki keväällä Ruotsin kautta matkan Kööpenhaminan Pohjoismaiseen taidenäyttelyyn ja päätti ryhtyä taiteilijaksi matkan jälkeen.
1873
Edelfelt opiskeli syys- ja kevätlukukauden historiamaalausta Antwerpenin taideakatemiassa.
» Edelfeltin matkusti Antwerpeniin opiskelemaan historiamaalausta.
Edelfelt kuului koulunsa priimuksiin Antwerpenissa. Hän lähti jatkamaan opintojaan Pariisiin. Kertoja Marina Catani. Kesto 0:40
1874
Edelfelt matkusti toukokuussa Pariisiin ja kirjoittautui Jean-Léon Gérômen ateljeehen École des Beaux-Artsiin.
1876
Edelfelt matkusti Italiaan ja Roomaan Victor Hovingin kanssa. Siellä molemmat sairastuivat lavantautiin, johon Hoving menehtyi. Ellen-sisar kuoli kotona tuberkuloosiin.

Edelfelt palasi Pariisiin syksyllä ja vuokrasi ullakkoateljeen Quartier Latinista.

Hän maalasi ullakkoateljeessaan Quartier Latinissa Kuningatar Blankan, joka oli näytteillä Pariisin Salongissa 1877 ja Pariisin maailmannäyttelyssä 1878.
» Ensimmäinen oma ateljee latinalaiskorttelissa.
Pariisissa oli lukuisia eri tasoisia ateljeeasuntoja 1800-luvun puolivälissä. Edelfeltin ensimmäinen ateljee oli rue de Bonapartella karu ullakkohuone. Kertoja Marina Catani. Kesto 2:16
» Lue lisää Kuningatar Blankan maalaamisesta
1878
Ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingin Ritarihuoneella. Teos Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista palkittiin valtion henkilömaalauskilpailussa.

Alexandra-äiti vuokrasi Haikosta kesähuvilan. Vuotta myöhemmin Edelfelt osti vähittäismaksulla tilanhoitajan asunnon ja rakennutti tontille ateljeen vuonna 1883.
» Katso Kaarle herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista -teos teosgalleriassa
1879
Äiti Alexandra vuokrasi kesähuvilan Haikosta. Edelfelt kääntyy ulkoilmamaalaukseen. Hän maalasi Haikon ateljeessa elo-syyskuussa ensimmäisen ison ulkoilmamaalauksensa, Lapsen ruumissaatto. Maalaus palkittiin 3. luokan mitalilla Pariisin Salongissa seuraavana keväänä. Edelfeltistä tuli ensimmäinen Salongissa palkittu suomalaistaiteilija.
» Katso Lapsen ruumissaatto -teosta teosgalleriassa
1880
Kuva: Museovirasto
Edelfeltin ateljee, Pariisi n. 1882.
1880
Edelfelt vuokrasi kesäkuussa ateljeen Pariisista osoitteesta 147 avenue de Villiers.

Hän tutustui Sophie Manzeyhin, varakkaan pietarilaisperheen tyttäreen, johon myös rakastui. Edelfelt maalasi hänestä muotokuvan kesällä 1880 Haikossa.
1881
Keväällä 1881 Edelfelt teki matkan Espanjaan. Maa ja Prado-museon taide tekivät häneen lähtemättömän vaikutuksen.

Edelfelt maalasi ulkona Haikossa heinä-syyskuussa vuoden pääteoksensa Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa.

Edelfelt maalasi Pietarissa 1881 – 1882 muotokuvia mm. keisari Aleksanteri III:n perheestä. Hänet nimitettiin Venäjän taideakatemian jäseneksi ja akateemikoksi.
» Katso Alexander III:n lapset, Mikael ja Xenia -teosta teosgalleriassa
1882
Edelfelt palasi Pariisiin Pietarista huhtikuussa oltuaan siellä miltei vuoden.

Teos Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa palkittiin toisen luokan mitalilla Salongissa 1882. Edelfeltin saatua kaksi Salonki- mitalia hän sai asettaa teoksiaan näytteille juryn tarkistamatta.
1883
Haikkoon valmistui erillinen ateljeerakennus.

Edelfelt kihlautui Sophie Manzeyn kanssa vuoden lopulla, mutta Sophien vanhemmat purkivat kihlauksen jo seuraavana päivänä.
1884
Edelfelt matkusti Kröyerin seurassa Pariisista Englantiin toukokuussa. Maalasi teoksen Leikkiviä poikia rannalla I.
1885
Edelfelt maalasi Pariisissa muotokuvan tunnetusta ranskalaisesta tiedemiehestä Louis Pasteurista 32-vuotiaana.
1887
Teokset Pariisin Luxembourgin puistossa ja Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä valmistuivat. Edelfelt matkusteli Itä-Suomessa Imatran, Lappeenrannan, Punkaharjun ja Savonlinnan seuduilla keräämässä materiaalia Harper´s New Monthly Magazinen artikkeliin.

Edelfelt hankki Helsingin Siltasaaresta ateljeen.
1888
Edelfelt vihittiin 19.tammikuuta Anna Elise (Ellan) de la Chapellen (1857-1921) kanssa. Poika Erik (1888-1910) syntyi 23. marraskuuta. Poika Erik Edelfelt kuoli naimattomana 1910.
» Kuka oli Ellan de la Chapelle?
Edelfelt avioitui Helsigin kauneimman tytön kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut onnellinen. Kertoja Anna Kortelainen. Kesto 3:34
1889
Edelfelt palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä 1889 korkeimmalla mahdollisella kunniamitalilla Pasteurin muotokuvasta. Edelfeltistä tuli Ranskan Kunnialegioonan upseeri.

Edelfelt joutui ilmiriitaan Adolf von Beckerin ja Walter Runebergin kanssa, koska Edelfelt piti nuorempien taiteilijoiden puolta Pariisin maailmannäyttelyssä.
1890
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto
Taiteilijan äiti, rouva Alexandra Edelfelt, 1883 (Ateneumin taidemuseo).
1890
Edelfelt teki keväällä ensimmäiset yritykset graafisen taiteen alalla Pariisissa Anders Zornin johdolla

Teos Kristus ja Mataleena valmistui.
1891
Edelfelt perhe muutti Helsinkiin Pariisista. Hän voitti yhdessä Gallénin ja Järnefeltin kanssa seinämaalauskilpailun, joka järjestettiin Turun Akatemian 250-vuotisjuhlan yhteydessä.

Perhe muutti Helsinkiin Pariisista.

1892
Edelfelt maalasi syksyllä teoksen Porilaisten marssi isänmaallisen konsertin innoittamana.
» Katso Porilaisten marssi -teosta teosgalleriassa
1893
Edelfelt oli tammikuussa Imatrankoskella maalaamassa talvikuvia Akseli Gallen-Kallelan, Louis Sparren ja Adolf von Beckerin seurassa. Hän maalasi lukuisia muotokuvia Larin Paraskesta, inkeriläisestä runonlaulajasta.
1894
Edelfelt maalasi Tanskan prinsessa Marien muotokuvan. Hän aloitti Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvitustyöt.
1895
Edelfelt matkusti alkuvuodesta Pietarin kautta Berliiniin ja Pariisiin. Edelfelt huomasi Pariisissa, että hänen nuoruutensa aikojen skandinaavisten taiteilijakolonnan määrä oli pienentynyt 50:stä alle kymmeneen.
1896
Edelfelt vietti lähes koko kevään Pietarissa maalaten keisari Nikolai II:sta kaksi muotokuvaa. Hän kuvitti Sakari Topeliuksen Välskärin kertomusten I osan.
1898
Edelfelt maalasi Haikossa teoksen Ulkosaaristossa.
1889
Maalaus Kaukolan harju auringonlaskun aikaan valmistui vuosien 1889-1890 vaihteessa.
» Katso Kaukolan harju auringonlaskun aikaan -teosta teosgalleriassa
1900
Kuva: Museovirasto
Edelfelt ystäviensä kanssa vuonna 1900. Kuvassa Akseli Gallen-Kallela, Emil Wikström (takana), Albert Edelfelt ja Albert Gebhard.
1900
Edelfelt lähti maaliskuussa Pariisiin valmistelemaan Suomen osaston osallistumista Pariisin maailmannäyttelyyn sisarensa Bertan kanssa. Edelfeltin ansiota oli, että suomalaiset saivat rakentaa näyttelyyn oman paviljonkirakennuksen.

Edelfelt sai päätökseen Vänrikki Stoolin kuvitustyöt.
» Edelfeltin oli Suomelle tärkeä kulttuuridiplomaatti.
Kertoja Marina Catani. Kesto 1:01
» Kallis ja vaikea kuvitustyö
Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen oli suuri ja kallis hanke. Kustannussopimus tehtiin jo vuonna 1884, mutta Edelfelt pääsi tekemään työtä vasta 1890-luvun lopulla. Kesto 2:19
1901
Edelfelt maalasi vuodenvaihteessa 1900-1901 Pariisissa oopperalaulajatar Aino Acktén muotokuvia.

Edelfeltin tukija ja kannustaja, Alexandra-äiti kuoli 26. elokuuta.
» Edelfeltin äidin asema taiteilijan elämässä.
Edelfeltin äiti kuoli vain vähän ennen poikaansa. Kertoja Anna Kortelainen. Kesto 2:41
1902
Edelfelt maalasi Ida Ahlbergin muotokuvan.
1903
Edelfelt teki tammikuussa puolisonsa kanssa matkan Italiaan. Valittiin Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajaksi.
1904
Edelfelt aloitti syyskuun alussa Helsingin yliopiston seinämaalausten tekemisen.
1905
Edelfelt sai valmiiksi Helsingin yliopiston 3-osaisen seinämaalauksen Turun Akatemian vihkiäiset.

Edelfelt kävi vielä viimeisenä elinvuotenaan Pariisissa ja palasi Suomeeen heinäkuussa. Taiteilija kuoli sydänhalvaukseen elokuun 18. päivänä.
» Kuuntele kertomus Edelfeltin viimeisestä kesästä.
Kesällä 1905 Edelfelt oli väsynyt ja lähellä kuolemaansa. Albert Engström muisteli vuosikymmeniä myöhemmin kesken Kiialassa heinäkuussa 1905 vietettyjä rapujuhlia sattunutta episodia. Välikohtaus kertoi omalla tavallaan miten väsynyt Edelfelt tuolloin oli ja heijastaa hänen aina kriittistä mieltään. Kertoja Petja Hovinheimo. Kesto 4:03
» Lue lisää Edelfeltin viimeisestä kesästä ja dramaattisista tapahtumista Kiialan rapujuhlilla
Taiteilija Albert Gebhardt on muistellut, että palattuaan Pariisista 1905 Edelfelt oli näyttänyt hyvin väsyneeltä. Hänen poskensa olivat kuopalla ja huulet sinisinä. Kiialan kartanossa heinäkuun loppupuolella järjestetyillä rapujuhlilla tapahtui dramaattinen episodi, josta Albert Engström myöhemmin kertoi kirjassaan.
Ateneum
Teokset on suojattu tekijänoikeuslain perusteella. Teosten kopiointi kovalevylle, levykkeelle, paperille, kalvolle tai muulle materiaalille on kiellettyä. Teosten edelleen levittäminen, esittäminen ja näyttäminen yleisölle sekä muu saattaminen yleisön saataviin on kiellettyä ilman erillistä lupaa tekijänoikeuden haltijoilta. Kaikki oikeudet pidätetään.