 |
 |
|
|
Tutkija Marina Catani: Albert Edelfeltin työprosessi ja taiteilijan tunteet
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltin ensimmäinen julkinen tehtävä oli kuvittaa Suomen historiaa. Hän maalasi lukuisia muotokuvia ja maisemia ja pastelleja. Hän oli nuorten taideopiskelijoiden isähahmo ja merkittävä kulttuurilähettiläs, joka vei Suomen taidetta maailmalle toimimalla komissaarina vuoden 1900 maailmannäyttelyssä Pariisissa. Kesto 3:26 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt oli energinen, elämänmyönteinen ja tuottelias taiteilija. Vapaa-aikanaan hän kirjoitti kirjeitä, tapasi ystäviä, kävi konserteissa ja teattereissa. Kesto 1:02 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltin isä kuoli taiteilijan ollessa 14-vuotias. Hän hoiti isältään perimänsä velat maalauksillaan. Aikaa tähän meni pari vuosikymmentä. Kesto 0:46 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt kuului koulunsa priimuksiin Antwerpenissa. Erinomaisen todistuksen saaneena hän lähti jatkamaan opintojaan Pariisiin, taiteen pääkaupunkiin. Kesto 0:40 |
|
|
|
|
|
|
|
| Millaiset tunteet myllersivät Edelfeltin mielessä kuningatar Blankaa maalatessa? "Tauluparkani, kolme kuolemantuomiota yhtenä päivänä...", kirjoitti taiteilija äidilleen vuonna 1877. Kesto 8:34 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltillä oli satoja malleja, mutta kuka oli Virginie? Ville Vallgren on muistellut Virginietä. Onko meillä muuta tietoa Virginiestä kuin jäljellä olevat maalaukset? Kesto 3:06 |
|
|
|
|
|
|
|
| Maalaus Kuningatar Blanka oli paitsi äidinrakkauden kuvaus myös historiallinen ja poliittinen viesti. Edelfelt teki paljon taustatutkimusta maalausta varten. Kesto 4:32 |
|
|
|
|
|
|
Tutkija Marina Catani: Albert Edelfeltin ateljee
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Pariisissa oli lukuisia eri tasoisia ateljeeasuntoja 1800-luvun puolivälissä. Edelfeltin ensimmäinen oma ateljee rue de Bonapartella oli karu ullakkohuone. Kesto 2:16 |
|
|
|
|
|
|
|
| Vuonna 1880 Edelfeltistä tuli tunnettu yhdessä yössä, kun Lapsen ruumissaatto –maalaus palkittiin Salongissa. Mitali oli ensimmäinen, joka annettiin suomalaistaiteilijalle. Kesto 1:36 |
|
|
|
|
|
|
|
| Ateljeetalo aveneu 147 de Villiers´issä elettiin vilkasta taiteilijaelämää. Se oli myös kohtaamispaikka, jossa kävivät mallit, kauppiaat, opettajat ja taiteilijaystävät. Kesto 1:44 |
|
|
|
|
|
|
Tutkija Marina Catani: Luxembourgin puistossa
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Pariisin Luxembourgin puistossa on Edelfeltin tunnetuimpia teoksia. Minkälainen paikka puisto oli 1880-luvulla? Taustalla näkyy myös 1800-luvulla toiminut nykytaiteen museo. Kesto 1:05 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt teki luonnoskirjoihinsa kymmeniä harjoitelmia ja luonnoksia Pariisin Luxembourgin puistossa -teostaan varten. Edelfelt tallensi luonnoskirjaansa lapsia ja liikettä nopeilla croquis-piirrustuksilla. Kesto 1:25 |
|
|
|
|
|
|
|
| Monihenkilöiseen sommitelmaansa Edelfelt käytti vain muutamaa mallia. Kesto 0:51 |
|
|
|
|
|
|
|
| Mitä konservaattori Tuulikki Kilpinen on löytänyt tutkiessaan maalausta? Edelfelt on muunnellut maalaustaan työn edetessä. Kesto 0:54 |
|
|
|
|
|
|
|
| Pariisin Luxembourgin puistossa oli alun perin tilaustyö. Edelfelt halusi kuvata tavallisia pariisilaisia vapaa-aikanaan. Kesto 1:21 |
|
|
|
|
|
|
|
| Pariisin Luxembourgin puistossa -maalaukseen liittyi monia vaiheita. Juuri ennen näytteille asettamista Edelfelt poisti keskeisen hahmon teoksesta. Kesto 1:56 |
|
|
|
|
|
|
|
| Miksi Edelfelt ei saa maalaustaan esille Pariisin Salonkiin? Pariisin kylmä kevät tuottaa taiteilijalle ongelmia. Hän hermoilee, sää yllättää ja mallit myöhästelevät. Kesto 1:32 |
|
|
|
|
|
|
|
| Maalaus Pariisin Luxembourgin puistossa oli valmistuttuaan esillä impressionistien rinnalla. Edelfelt ei ollut tyytyväinen teokseensa. Kesto 1:35 |
|
|
|
|
|
|
Tutkija Anna Kortelainen: taiteen temppeli ja itämainen rekvisiitta
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltille Pariisi oli henkinen kotikaupunki. 20-vuotiaaseen taideopiskelijaan taiteen pääkaupunki teki lähtemättömän vaikutuksen. Ammatillisesti Pariisi oli Edefeltille elinehto. Kesto 3:53 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt palasi kesäisin Haikkoon lapsuutensa maisemiin. Kiihkeä elämä Pariisissa ja Haikon maisemat olivat toistensa vastakohtia. Ehkä siksi molemmat paikat olivat niin tärkeitä Edelfeltille. Kesto 1:29 |
|
|
|
|
|
|
|
| Yksityisetsivän matka menneisyyteen - mitä voimme tietää menneisyydestä. Kesto 2:41. |
|
|
|
|
|
|
|
| Tie kulki ullakkoateljeesta hienostokortteliin. Edelfelt sisusti ateljeensa Pariisissa huolella taiteen temppeliksi itämaiseen henkeen. Mistä hän hankki kaikki itämaiset esineensä? Kesto 3:26 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edeltelt työskenteli Haikon maisemissa isojen ulkoilmamaalausten parissa. Nämä teokset vaativat paljon erityisjärjestelyjä ja Edelfeltillä oli käytössään vain pieni ateljeerakennus. Kesto 2:59 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltin äiti Alexandra oli taiteilijalle hyvin läheinen neuvonantaja ja tukija taiteen tiellä, mutta myös hyvin hallitseva hahmo. Edelfelt astui jo varhain isänsä saappaisiin. Kesto 2:41 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt avioitui Helsingin kauneimman tytön kanssa. Avioliitto ei kuitenkaan ollut onnellinen, Edelfeltin mukaan avio-onnea kesti kaksi viikkoa. Kuka oli Ellan de la Chapelle? Kesto 3:34 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltin ainoa poika kuoli varhain, eikä hänen sisarillaankaan ollut lapsia. Edelfeltin aatelinen suku sammui. Edelfeltin ympärillä oli harvinaisen paljon kuolemantapauksia. Kesto 1:47 |
|
|
|
|
|
|
|
| Kuvituksia, maalauksia, tilaustöitä... Edelfeltin ateljee oli täynnä keskeneräisiä maalauksia. Oliko Edelfelt 1800-lukulainen etäisä ja työnarkomaani? Kesto 1:37 |
|
|
|
|
|
|
Leena Ahtola-Moorhouse: Kultivoitunut maisemamaalari
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Albert Edelfelt oli tienraivaaja kultakauden muille taiteilijoille ja Suomen taiteen kulttuuridiplomaatti ulkomailla. Hän opasti nuoria taiteilijoita, kuten Axel Gallénia Pariisissa. Kesto 3:04 |
|
|
|
|
|
|
|
| Albert Edelfelt nousi arvostetuksi taiteilijaksi Pariisin salonkien ja palkintojen kautta. Haikossa maalattu Lapsen ruumissaatto teki Edelfeltistä tunnetun Pariisin taidemaailmassa. Kesto 4:26 |
|
|
|
|
|
|
|
| Albert Edelfeltin äiti Alexandra oli älykäs, ymmärtäväinen ja huolehtivainen. Millainen oli Albertin suhde äitiinsä? Edelfeltin äidillä oli kaikki viisaan äidin ominaisuudet, mutta hän oli myös voimakas matroona, jolla oli paljon vaikutusvaltaa lapsiinsa. Kesto 1:26 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt oli kultivoitunut maisemamaalari. Hänen suosikkinsa oli rakennettu maisema, kartanomaisema. Hän oli rannikkoseudun lapsia ja se näkyy hänen maalauksissaan. Kesto 2:14 |
|
|
|
|
|
|
Petja Hovinheimo: Edelfeltin teemat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt aloitti uransa historiamaalarina. Historiamaalaus oli vielä 1800-luvun puolivälin jälkeenkin maalaustaiteen kuningaslaji. Suomen taide-elämän napamiehet toivoivat, että Albert Edelfelt pystyisi nostamaan kuvin esiin Suomen ja suomalaisten historiaa. Kesto 4:40 |
|
|
|
|
|
|
|
| Pariisissa käännyttiin kohti alkuperäistä ja realistista taidetta. Edelfelt maalasi ulkoilmassa Haikon rannoilla ja valloitti eurooppalaisen taidemaailman kansankuvauksillaan, kuten Lapsen ruumissaatto tai Merellä. Kesto 8:43 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt saapui Pariisiin vuonna 1874. Pariisissa Edelfelt raivasi tiensä taiteilijana menestykseen. Kuolemaansa saakka Pariisi oli Edelfeltille henkinen kotikaupunki. Kesto 5:21 |
|
|
|
|
|
|
|
| Porvoon ulkopuolella sijaitseva Haikko oli Edelfeltin kotipesä ja kesäparatiisi, jossa hän vietti aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa. Siellä hän loi myös keskeiset ulkoilmamaalauksensa. Hän on myös maalannut useita kaupunkinäkymiä Helsingistä. Kesto 7:19 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt kohtasi elämänsä varrella erilaisia ihmisiä oopperan diivoista Venäjän keisariin. Kauniit pariisittaret olivat myös lukuisten maalausten malleina. Hän nousi yhdessä yössä eurooppalaisen taidemaailman tietoisuuteen muotokuvallaan Louis Pasteurista. Kesto 9:57 |
|
|
|
|
|
|
|
| 1890-luvun alusta alkaen Edelfelt omisti valtavasti aikaa ja vaivaa erilaisiin kuvitustöihin. Keskeisessä asemassa hänen kuvitustöissään on J.L.Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat. Runebergin maailma oli se maailma, johon Edelfelt oli syntynyt ja johon hän vilpittömästi uskoi. Kesto 5:41 |
|
|
|
|
|
|
|
| Kesällä 1905 Edelfelt oli väsynyt ja lähellä kuolemaansa. Albert Engström muisteli vuosikymmeniä myöhemmin tuona kesänä rapujuhlilla Kiialassa sattunutta dramaattista episodia. Välikohtaus kertoi omalla tavallaan miten väsynyt Edelfelt tuolloin oli ja heijastaa hänen aina kriittistä mieltään. Kesto 4:03 |
|
|
|
|
|
|
Erkki Anttonen: Edelfelt kuvittajana
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt oli monipuolinen ja tuottelias kuvittaja. Hänen kuvitustyönsä ovat silti jääneet enimmäkseen unohduksiin lukuunottamatta Vänrikki Stoolin tarinoita. Kesto 1:54 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt teki kuvituksiaan varten tarkkoja tutkimuksia. Hän kävi läpi arkistoja Ranskassa, Pariisissa ja Tukholmassa. Kesto 0:45 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfeltin ensimmäinen laajemmin merkittävä kuvitusteos on Suomi 19:nnellä vuosisadalla. Sen tekemisessä olivat mukana Suomen keskeiset kuvataiteilijat, kirjailijat ja tiedemiehet. Kesto 4:11 |
|
|
|
|
|
|
|
| Albert Edelfeltin äiti omistautui Runebergin palvontaan. Alexandra Edelfelt oli niin vakavissaan että Runebergiä voi hyvin pitää Albertin henkisenä isänä tai vähintäänkin isäpuolena. Albert Edelfelt teki jo lapsena kuvia Vänrikki Stoolin tarinoista ja tunsi J.L. Runebergin henkilökohtaisesti. Kesto 1:17 |
|
|
|
|
|
|
|
| Runeberg loi Vänrikki Stoolin tarinoiden pohjalta mytologian suomalaisuudesta ja taistelusta vihollista vastaan. Vänrikki Stoolin tarinat ja Edelfeltin kuvitus saivat erityisaseman suomalaisten mielissä. Kesto 1:28 |
|
|
|
|
|
|
|
| Edelfelt oli ruotsinkielinen ja ajoi voimakkaasti Suomen itsenäisyyden ja autonomian asiaa Venäjän vallan aikana. Suomalaisuus merkitsi hänelle kuitenkin suomenruotsalaisten edustamaa suomalaisuutta. Kesto 1:57 |
|
|
|
|
|
|
|
| Kun Vänrikki Stoolin tarinat ilmestyi kansallispainoksena, se sai merkittävän poliittisen ja yhteiskunnallisen merkityksen Suomessa meneillään olleiden venäläistämistoimien vuoksi. Kesto 0:50 |
|
|
|
|
|
|
|
| Vänrikki Stoolin tarinoiden kuvittaminen oli suuri ja kallis hanke. Kustannussopimus tehtiin jo vuonna 1884, mutta Edelfelt pääsi tekemään työtä vasta 1890-luvun lopulla. Kesto 2:19 |
|
|
|
|
|
|
|
| Kuuntele miksi Edelfelt käytti monenlaisia tekniikoita kuvituksia tehdessään. Kesto 1:34 |
|
|
|
|
|
|
|
| Mikä on piilokuva? Professori Ville Lukkarinen on ensimmäisenä löytänyt Edelfeltin joissakin kuvituksissaan tehokeinona käyttämän piilokuvan. Tunnetuin ja mielenkiintoisin piilokuvaesimerkki on Vänrikki Stoolin tarinoiden Maamme-alkukuvan ensimmäinen otsikkokuva. Kesto 3:24 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
 |
|
|
|
|
|
|
Tarvitset kuunteluun RealPlayer -ohjelman. Jos sinulla ei vielä ole sitä asennettuna koneellesi, lataa se ilmaiseksi www.real.com -palvelusta.
» Lataa ilmainen RealPlayer
|
|
|
|
|
|
|
|
