Auervaara, Kreivi ja minä

Julkaistu perjantaina 19.11.2010 0 104

Pimeän puolella -sarjan toimittajana jouduin lukemaan outoja kirjoja ja katsomaan vanhoja filmejä. Tuli paikattua aukkoja yleissivistyksessä. Kahlasin jotenkuten läpi Ruben Oskar Auervaaran vankilassa kirjoittaman muistelmateoksen “Nainen oli kohtaloni” sekä Kreivi Lindgrenin muistelman “Tasavallan Casanova”.

Katsoin vihdoin kokonaan Peter von Baghin elokuvan Kreivi. Ei ehkä elämää suurempi, mutta tavallista kotimaista erikoisempi elokuva ehdottomasti. Jäin pohtimaan, mikä oli tuotteen fakta/fiktio -suhde, ja miten suuri osa jutusta perustui käsikirjoitukseen.

Tavallisen mattivirtasen on nimittäin aika vaikea uskoa, että fiksut suomalaiset naiset voivat olla niin heikkoja että lankeavat ilmiselvän huijarin edessä avaamaan kukkaronsa ja muutakin.

Auervaaran kertomus lapsuudestaan on riipaiseva; häntä kohdeltiin ilmeisen epäreilusti. Turun rikkaiden poikien porukassa pyörinyt Oskari sai vastata kaikkien rötöksistä. Rangaistukset olivat ajan mukaan kovia ja lietsoivat katkeruutta. Koulukotia, eristyskoppia, raippoja.

Omasta mielestään Auervaara lankesi siis rikosten polulle siksi, että ympäristö pakotti. Hän ei täysin kiistä omia konnamaisia taipumuksiaan, mutta sysää teoistaan osan vastuuta myös uhreilleen, huijaamilleen naisille, jotka ikään kuin halusivatkin päästä eroon rahoistaan.

Naisilla oli kuitenkin Oskarin kanssa kivaa niin kauan kuin suhteita kesti, ja jotkut muistivat häntä lämmöllä myös huijausten paljastumisen jälkeen. Oskari sai vankilaan pehmeitä paketteja. Tämä on kuulemma fakta, jonka myös vankilaviranomaiset ovat vahvistaneet.

Kirjassaan Auervaara antaa vinkkiä siitä, miten naisten kanssa kannattaa puhella: “... syntymähetkeni sattui Neitsyen merkeissä – joskin jonkun verran Vaa’an vaikutuksen alaisena. Tutkiessani horoskooppiani, olen havainnut, että minulla on todellakin monia ominaisuuksia, jotka kuuluvat Neitsyen varjossa syntyneille, vaikka Vaaka myös on vaikuttanut elämääni ainakin lain ja oikeuden vaa’an muodossa.”

Tuon jälkeen on vaikea uskoa muutakaan kirjaan vietyä tarinaa. Piti saada luotettavampia todistajia. Ohjelman taustatyön aikana suuri osa energiasta kohdistuikin toiseen naissankariin Kreiviin, Pertti Ylermi eli Peter Lindgreniin.

Halusimme hänet mukaan kertomaan siitä miten naisia käsitellään. Ei tullut mieleen ketään muuta, jolla olisi omakohtaista kokemusta naisten huijaamisesta siinä mittakaavassa johon Auervaara syyllistyi, ja jota Lindgren itse esitteli von Baghin elokuvassa.

Peter Lindgren löytyi Ruotsista täysissä ruumiin ja sielun voimissa. Ei hän tietenkään ollut innokas osallistumaan hankkeeseen. Julkisuus oli kohdellut häntä Suomessa niin kaltoin, että hänen epäluulonsa olivat perusteltuja.

Muutaman kirjeen jälkeen pääsimme kuitenkin samalle aaltopituudelle.

Mitä hän tietäisi Auervaarasta? Näiden kahden huijarin elämässähän oli hämmästyttävän paljon yhtäläisyyksiä. Ankea lapsuus, koulukotielämää, karkaamisia, yhteydet Ruotsiin, kiihkeä toivo jostakin paremmasta. Molemmat olivat absolutisteja.

Molemmat huijasivat naisia, jäivät kiinni ja saivat rangaistuksia.

Yksi suuri ero miehillä kuitenkin oli. Auervaara ei koskaan pystynyt lopettamaan rikollista toimintaansa, mutta Lindgren pystyi. Hän lähti Ruotsiin 70-luvun puolivälissä, meni naimisiin, ja on elättänyt itsensä taiteilijana: kalligrafina ja laulajana.

Lindgrenillä on edelleen hyvä ääni. Kävi ilmi, että hän haluaisi vielä esiintyä Suomessakin. Kerroin Dallapé-orkesterin uudesta noususta. Lindgren kuunteli kiinnostuneena; hänhän on esiintynyt ennenkin Dallapén solistina. Vieläkö yleisö muistaisi, 35 vuotta Kreivin Ruotsiin lähdön jälkeen?

Haastattelimme Lindgrenin kahteen kertaan, koska ensimmäisessä tapaamisessa Tukholman Grand-hotellissa emme päässeet kovin pitkälle Auervaaran analysoinnissa.

Toinen tapaaminen oli Lindgrenin vanhoilla kotikulmilla Naantalissa. Kovin paljon pidemmälle emme Auervaaraa pystyneet analysoimaan. Kreivin ja Auervaaran kohtaaminen Kakolan käytävällä joskus 60-luvun alussa oli sekin ollut vain satunnainen ohitus, mitään keskustelua ei käyty.

Sen sijaan Lindgren kertoi mielenkiintoisia juttuja muista Turun seudun julkkiksista, muun muassa Pekka Siitoin -nimisestä kaverista, jolla oli outoja harrastuksia.

Siitoin pyöritti muun muassa Turun hengentieteellistä seuraa ja oli julkkisennustaja Aino Kassisen oppipoikana. Mutta se on toinen juttu. Kassiseen palataan Pimeän puolella seuraavassa jaksossa, joka käsittelee ennustamista, horoskooppeja ja muuta huuhaata.

Matti Virtanen

Pimeän puolella -nettisivut