Keikkabarometri: Pendulum
Olisihan se ollut liian hyvää ollakseen totta.
Yksi perjantaisen Provinssirockin odotetuimmista keikoista näyttää loppuvan yhteen biisiin. X-Stagen teltan kattoon nousee yleisön yhdistävä äänetön lause: mitä helvettiä täällä tapahtuu?
Provinssirockin yleisön ilta on ollut pitkä. Pendulum-huudahduksia ja odottavaa taputusta on kuulunut X-Stagen edestä melkein tunnin ajan ennen keikan alkua. Festivaaliyleisö on hiljalleen pakkautunut lavan eteen ottamaan kaiken irti tunnetusti mielettömästä lavashowsta.
Odotus palkitaan, kun bändi lopulta valtaa lavan. Hiipivän aggressiivisen intron jälkeen kaiuttimista räjähtää biisi Salt in The Wounds, ja yleisö on otettu haltuun.
Mutta sitten katoaa ääni, ja sen mukana bändi. Eikä mitään tapahdu. Lava on valaistu, mutta kukaan ei nouse sille. Kukaan ei kerro mitään. Hikinen teltta tuntuu kaatuvan päälle, ja ihmisiä kannetaan yleisöstä ensiapuun. Kysyvät huudahdukset muuttuvat hiljalleen vihellyksiksi ja lopulta buuaukseksi. Kun X-Stagen juontaja Ile Uusivuori astuu lavalle megafonin kanssa tuskallisen monta minuuttia myöhemmin, ei megafoniin yritetystä puheesta kuulu mitään. Huuto yleisössä on ymmärrettävän kova.
Ikuisuudelta tuntuvan äänettömyyden jälkeen bändi nousee lavalle. MC Ben Mount huutaa mikrofoniin: ”Soitettiin niin vitun lujaa, että kaapelit eivät kestäneet.” Vaikka tästä ei lopulta ollutkaan kyse, yleisö ottaa selityksen vastaan, ja lähtee kaikkea muuta kuin varovaisesti mukaan Mountin energiabuustiin.
Granite riittää tässä teltassa saamaan jengin villiksi, ja seuraava veto Voodoo People viimeistelee uudelleenlämmitysyrityksen. Eikä tässä enää yrittämisestä voida puhua. Bändi on lavalla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Mountin aerobiset maneerit saavat yleisönkin unohtamaan turhautumisen, ja aggressiivinen elektro tuntuu vatsanpohjassa saakka. Make some fucking noise -kehotukset ovat turhia. Bändin huikeasta lavakarismasta huolimatta on selvää, että ilman tätä MC:tä show’n taso ei olisi sama.
X-Stagen kattoa tavoitteleva käsimeri ei kyllästy. Tauosta huolimatta kokonaisen setin vetävä Pendulum kuittaa osaltaan epätoivoisen aloituksen. Mutta kun bändi poistuu lavalta Watercolourin myötä, tyytymättömyys alun ongelmiin nousee taas päällimmäiseksi tunnelmaksi. Encore olisi saattanut viimeistellä unohduksen, mutta aika ei riitä. Bändi on jo jatkamassa matkaa seuraavaan määränpäähänsä.
Teltta täyttyy taas vihaisista vihellyksistä. Päälavalta kuuluu Jared Leton laulua, joka hiljalleen peittää alleen X-Stagen yleisön pettymyksen. Pettymyksen syy ei kuitenkaan ole Pendulumissa.
Itse keikka oli liian hyvä ollakseen totta.
Ei todellakaan jäänyt päälimmäiseksi tunteeksi tyytymättömyys. Hikisenä ja onnellisena sai raahautua pois keikalta, aivan tykkisetti! :)